Tässä artikkelissa käsitellään Kohila (kunta):n vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Kohila (kunta) on syntymästään lähtien herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä, koska se on merkityksellinen eri aloilla. Kohila (kunta):n vaikutusta muun muassa kulttuuriin, talouteen, teknologiaan, politiikkaan tutkitaan tavoitteena ymmärtää sen rooli nykymaailman muokkaajana. Lisäksi analysoidaan, kuinka Kohila (kunta) on muuttanut tapoja, joilla ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja miten he toimivat ympäristössään. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Kohila (kunta):stä, jolloin lukija voi saada laajemman ja selkeämmän näkökulman sen vaikutuksesta ja merkityksestä.
Kohilan kunta (Kohila vald) |
|
---|---|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Kohila sijaitsee Pohjois-Virossa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Raplamaa |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi |
kunta (vir. vald) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 230,11[1] km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 7 096[1] |
– Väestötiheys | 31 as./km² |
Kohila (saks. Koil) on kunta Virossa, Raplamaan maakunnan pohjoisosassa noin 30 kilometriä Tallinnasta etelään. Kohilassa on runsaat 7 000 asukasta.
Kunta koostuu Kohilan kauppalasta (alev), Aespan, Hagerin ja Prillimäen pienkauppaloista (alevik) sekä 21 kylästä (küla)[2]. Kunnan keskuspaikka on Kohilan kauppala[1].
Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Kohilan kunnassa (Kohilan kauppala mukaan lukien) oli 7 331 asukasta, joista 6 366 (86,8 %) oli virolaisia, 666 (9,1 %) venäläisiä ja 294 (4,0 %) muita kansallisuuksia.[3]