Tämän päivän artikkelissa tutkimme Koillinen suurpiiri:n jännittävää maailmaa. Puhummepa sitten julkkiksen elämästä, historiallisesta tapahtumasta, yhteiskunnallisesta ilmiöstä tai mistä tahansa muusta aiheesta, siitä on varmasti paljon sanottavaa. Seuraavilla riveillä perehdymme Koillinen suurpiiri:n kiehtovimpiin yksityiskohtiin analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä vastaavalla alalla. Sen vaikutuksesta yhteiskuntaan sen rooliin populaarikulttuurissa perehdymme monenlaisiin näkökohtiin, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Koillinen suurpiiri:n suuruuden. Toivomme, että tämä luku on yhtä rikastuttava kuin viihdyttävä ja että se onnistuu antamaan sinulle uuden näkökulman Koillinen suurpiiri:een. Valmistaudu lähtemään tutkimus- ja oppimismatkalle!
| |||
Helsingin alueellinen jako | |||
Suurpiirin nro | 5 | ||
Maapinta-ala (km²) | 36,4 (2017)[1] | ||
Väestö | |||
- Väkiluku | 99 765 (1.1.2018)[2] | ||
- Väestötiheys (as./km²) | 2 718 (2017)[1] | ||
- Suomenkieliset (%) | 80,6 (2018)[3] | ||
- Ruotsinkieliset (%) | 2,4 (2018)[3] | ||
- Muun kieliset (%) | 17,0 (2018)[3] | ||
Työpaikkoja | 26 478 (2016) | ||
Työttömyysaste (%) | 12,6 (31.12.2016)[4] | ||
Peruspiirit | Latokartano, Pukinmäki, Malmi, Suutarila, Puistola, Jakomäki | ||
Lähialueet | Kaakkoinen suurpiiri, Itäinen suurpiiri, Pohjoinen suurpiiri, Keskinen suurpiiri, Vantaa |
Koillinen suurpiiri (ruots. Nordöstra stordistriktet) on Helsingin kaupungin koillisten kaupunginosien suuralue. Suurpiiri kattaa viisi kaupungin suunnittelun, hallinnon ja palvelutuotannon peruspiiriä: Latokartanon, Pukinmäen, Malmin, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen. Helsingin laajennuttua itään Sipoosta ja Vantaasta irrotettujen Östersundomin alueiden jälkeen, suurpiiri ei nimestään huolimatta käytännössä enää edusta maantieteellisesti Helsingin koillisosaa, vaan keskistä pohjoisosaa.
Suurpiirin länsirajana on Vantaanjoki, itärajana Vanhankaupunginlahdelta Kivikkoon johtava viheralue. Pohjoisessa peruspiiri rajoittuu Vantaaseen, ja raja kulkee osan matkastaan Keravanjokea pitkin. Suurpiirin kautta kulkevat päärata ja Lahdenväylä sekä Kehä I ja Kehä III. Nykyisen suurpiirin alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa vuonna 1946. Sitä ennen se oli kuulunut Helsingin maalaiskuntaan.
Suurpiirin aluetta nimitetään toisinaan myös Matapupu-alueeksi. Nimi on muodostettu akronyyminä nimistä Malmi, Tapanila, Pukinmäki ja Puistola, ja alueella on aikoinaan ilmestynyt myös Matapupu-niminen paikallislehti.
Kussakin Koillisen suurpiirin viidessä peruspiirissä on yksi tai useampia osa-alueita:
Helsingin virallisen aluejaon mukaan koillinen peruspiiri jaetaan myös kuuteen kaupunginosaan, jotka ovat Malmi, Pukinmäki, Suurmetsä, Suutarila, Tapaninkylä ja Viikki. Näistä Pukinmäki on alueeltaan sama kuin samanniminen peruspiiri. Viikin kaupunginosa käsittää Latokartanon peruspiirin lukuun ottamatta Pihlajamäkeä, joka kuuluu Malmin kaupunginosaan. Malmin kaupunginosaan kuuluu myös Malmin peruspiirin alue lukuun ottamatta Tapanilaa ja Tapaninvainiota, jotka muodostavat Tapaninkylän kaupunginosan. Suurmetsän kaupunginosan muodostavat Puistolan ja Jakomäen peruspiirit yhdessä. Suutarilan kaupunginosan muodostavat Suutarilan peruspiiri ja Tapulikaupunki.