Konstantin Kiseleff

Nykymaailmassa Konstantin Kiseleff:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Teknologian ja sosiokulttuuristen muutosten myötä Konstantin Kiseleff on asettanut itsensä keskeiseksi elementiksi tavassa, jolla olemme vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, suhtaudumme muihin ja vastaamme 2000-luvun haasteisiin. Konstantin Kiseleff-vaikuttajista trendeihin, jotka antavat sävyn niinkin erilaisille aloille kuin terveys, koulutus, politiikka ja talous, tällä ilmiöllä on merkittävä vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Konstantin Kiseleff:n nykyistä perustavaa laatua olevaa roolia, analysoimme sen vaikutuksia ja ennakoimme sen merkitystä tulevaisuudessa.

Kiseleff vuonna 1877. Kuva: Daniel Nyblin.
Kiseleff & Heikelin suunnittelema talo Mannerheimintie 16:ssa Helsingissä.

Constantin (Konstantin) Kiseleff (5. tammikuuta 1834 Helsinki – 25. tammikuuta 1888 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.

Tehtailija ja liikemies Fjodor Kiseleffin poika kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1852 ja pääsi seuraavana vuonna oppilaaksi intendentinkonttoriin. Hän opiskeli ulkomailla vuosina 1856–1863, muun muassa Italiassa, Pariisissa sekä Münchenissä. Konstantin Kiseleff toimi vapaana arkkitehtina vuoteen 1869, jolloin hänet palkattiin yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräiseksi arkkitehdiksi. Vuosina 1875–1886 hän oli viraston 1. arkkitehti. Myöhemmin hän työskenteli rakennusmestari Elia Heikelin kanssa yhteisessä Kiseleff & Heikel -arkkitehtitoimistossa. Konstantin Kiseleffin suunnittelemia rakennuksia on Helsingissä, Jyväskylässä, Uudessakaarlepyyssä, Kuopiossa, Lopella ja Sortavalassa. Hän myös johti 1870-luvulla Olavinlinnan restaurointitöitä ollessaan Mikkelin lääninrakennuskonttorin esimiehenä vuodesta 1871 alkaen.

Konstantin Kiseleffin puoliso vuodesta 1861 oli Sofia Julia Rosa Rüdinger. Kukka-akvarelleihin erikoistunut taidemaalari Marga Kiseleff (1862–1924) oli heidän tyttärensä.

Rakennuksia

  • Rahapajankatu 1, Helsinki 1880
  • Eerikinkatu 5, Helsinki 1881
  • Ruoholahden villat, Lastenkodinkatu 2–10, Helsinki 1881
  • Vironkatu 1, Helsinki 1884
  • Iso Roobertinkatu 3–5–7, Helsinki 1885
  • Eerikinkatu 14, Helsinki 1886
  • Iso Roobertinkatu 9, Helsinki 1887
  • Mannerheimintie 12, Helsinki 1887
  • Liisankatu 19, Helsinki 1888

Lähteet

Aiheesta muualla