Koronis-ryhmä

Nykymaailmassa Koronis-ryhmä on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan mittaan Koronis-ryhmä on osoittanut vaikutuksensa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin terveydestä talouteen. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja analyyseja eri alueilla, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme Koronis-ryhmä:een liittyviä keskeisiä näkökohtia, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Koronis-ryhmä:n merkitystä nykymaailmassa.

Joitain Koronis-ryhmän kappaleita. Koronis itse on numero 158, ja Ida on numero 243. Pieni piste Idan lähellä on sen kuu Dactyl.

Koronis-ryhmä on pikkuplaneettaryhmä Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä. Ryhmän kappaleet ovat siis päävyöhykkeen asteroideja. Ryhmä on syntynyt suuremman pikkuplaneetan hajotessa palasiksi törmäyksessä.[1][2]

Ryhmän jäsenet ovat melko pieniä. Ne ovat läpimitaltaan alle 45 kilometrisiä. Niiden tiedetään olevan myös epäsäännöllisen muotoisia, sillä niiden havaittu kirkkaus vaihtelee kun ne pyörivät akselinsa ympäri. Tämä johtuu siitä, että pyöriessään epäsäännöllinen kappale näyttää välillä suuremman pinta-alan havaitsijoitaan kohti.[1]

Asteroidin pyöriessä siitä saatujen kirkkausmittausten sarjaa sanotaan pyörähdysvalokäyräksi. Useimpien Koronis-ryhmän kappaleiden, joista on tehty kirkkausmittauksia, valokäyrät näyttävät asteroidien pyörähdysaikojen sijoittuvan 6 ja 18 tunnin väliin.[1]

Ryhmä on saanut nimensä 158 Koronis-nimisen asteroidin mukaan. Muita ryhmän jäseniä ovat muun muassa 167 Urda, 208 Lacrimosa, 243 Ida, 311 Claudia 321 Florentina ja 720 Bohlinia.[3][2] Vuonna 1993 Galileo-luotain lensi Idan ohi ja otti siitä lähikuvia. Tällöin löytyi myös Idan Dactyl-kuu.[1][4][5][6] Ryhmän suurimmat jäsenet ovat Lacrimosa ja Urda, joiden läpimitat ovat noin 41 ja 40 km.[7][8][9]

Lähteet

Viitteet