Korporaatio

Nykymaailmassa Korporaatio:stä on tullut erittäin tärkeä ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Ajan myötä Korporaatio:n merkitys on kasvanut eri aloilla tieteestä, tekniikasta, politiikasta kulttuuriin ja viihteeseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia yksityiskohtaisesti ja kriittisesti erilaisia ​​Korporaatio:een liittyviä näkökohtia tarjotakseen lukijalle laajan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta. Syvän ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Korporaatio:n eri puolia ja käsittelemään sen vaikutuksia, kehitystä ja vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaan.

Osa artikkelisarjaa
Kapitalismi
Käsitteet
Talousjärjestelmät
Talousteoriat
Alkuperä
Henkilöt

Korporaatio on yleinen yhteisöä, yritystä tai muuta yhteenliittymää tarkoittava sana, jolla on eri maissa ja yhteyksissä varsin erilainen merkitys.

Merkityksiä

Valtion säätämä yritys tai yhdistys

Suomessa korporaatio on laillistettu luonnollisten tai oikeushenkilöiden yhdistys tai järjestöjen yhteenliittymä, joka on lailla tai asetuksella perustettu erityistä tarkoitusta varten. Ne ovat oikeuskelpoisia ja oikeudellisesti toimintakykyisiä[1]. Tällaisia ovat mm. yliopistojen ylioppilaskunnat [1][2], ja työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt eli työmarkkinajärjestöt[2], kunnat[1][3], uskonnolliset yhdyskunnat, kuten ev.-lut.[1], osuuskunnat[1] ja Suomen Punainen Risti.

Amerikanenglannissa sanalla ”corporation” tarkoitetaan ensisijaisesti etenkin suuryrityksiä, mutta termillä on erikoismerkitys kunnallishallinnon hallintoelimenä. Yhdysvalloissa ei ole kuntia jollei sellaista ole erikseen perustettu.[4][5] Käännettynä kirjoitetussa muodossa korporaatio sen merkitys helposti voi yhdistyä erheellisesti viittaamaan käännössanan johonkin muuhun vastineeseen.

Venäjällä on muutamia valtion korporaatioita (ven. Государственная корпорация, Gosudarstvennaja korporatsija), jotka hallitsevat tiettyä alaa tai valtion omaisuutta. Näitä ovat: valtiollinen vakuutusyhtiö, kehityspankki Vnešekonombank, kuntatalouden kehitysrahasto, Sotšin olympiakohteita rakentanut korporaatio, ydinvoimaa valvova Rosatom ja teknologiarahastot Rostehnologii ja Rosnano.

Fasismissa työntekijät järjestettiin ammattiyhdistyksiin, joihin kuuluminen oli pakollista. Näistä korporaatioista valittiin myös edustajat parlamenttiin. Tällaista valtio–työnantajat–työntekijät-järjestelmää kutsutaan korporativismiksi.

Pohjoismaista mallia, joissa valtiovalta ja työntekijät ja työnantajat tekevät laajoja tulopoliittisia sopimuksia on eräissä yhteyksissä kutsuttu uuskorporatiiviseksi.

Ylioppilaskunnat

Perinteisiä balttilaisia ja saksalaisia ylioppilasjärjestöjä kutsutaan korporaatioiksi (esimerkiksi Korporatsioon Sakala tai Korporatsioon Fraternitas Estica). Ylioppilaskorporaation jäsenyys on hyvin kiinteää, ja se voi kestää liittyneen koko loppuelämän (ellei jäsen päätä itse erota tai tule erotetuksi). Tällaisen korporantin tunnusmerkkeinä joissain tapahtumatilaisuuksissa eri edustamansa alakategorian tunnistamista helpottamaan säännöksissä on, että hänellä voi olla hänen korporaationsa tunnusvärit joko hänen rinnan yli kulkevassa vinonauhassa; vaihtoehtoisesti rintaneulassa tai erityisessä korporaatiolakissa. Useimmat korporaatiot on tarkoitettu joko vain miehille tai vain naisille.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Honkala, Juha & Halinen, Ari (toim.): ”yhteisö”, CD-Facta 2005: suomenkielinen tietosanakirja. (Sitaatti: ”—2. yhteisö, korporaatio, lakikielessä luonnollisten tai oikeushenkilöiden yhteenliittymä, jolla on tarkoituksensa toteuttamista varten oikeuskelpoisuus ja oikeudellinen toimintakyky. Julkisoikeudellisia yhteisöjä Suomessa ovat mm. valtio, kunta, ev.-lut. ja ortod. kirkko ja niiden seurakunnat, muut usk. yhdyskunnat, ylioppilaskunnat ja osakunnat. Yksityisoikeudellisia yhteisöjä ovat mm. yhtiöt, osuuskunnat ja yhdistykset.”) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8
  2. ↑ a b Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari; grafiikka: Vakkila, Juha.: ”korporaatio”, Otavan tietosanakirja 1.0. (Sitaatti: ”korporaatio laillistettu yhdistys tai järjestö, esim. ylioppilas-, ammattikunta.”) Helsinki: Otava, teoksen muoto: CD-linja Ulkoasu: 1 optinen levy (CD-ROM) : vär. ; 12 cm., 1997. ISBN 951-1-15139-8
  3. ↑ Päätoimittaja: Haarala, Risto et al.: ”korporaatio”, CD-perussanakirja. (Sitaatti: ”korporaatio yhdistys, järjestö, vars. ulkomaisia ylioppilasjärjestöjä; korporativismin mukainen ammattikunta.”) Helsinki: Edita, 1997. ISBN 951-37-2076-4 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Britannica: Municipality Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.7.2016. (englanniksi)
  5. ↑ National League of Cities: Local Government Authority nlc.org. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 7.7.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla