Kosovon demokraattinen liitto:n numero on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa. Eri lähestymistapojen ja näkökulmien ansiosta Kosovon demokraattinen liitto on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri tiedon aloilla. Kosovon demokraattinen liitto on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten huomion yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan yksilötasolla. Tässä artikkelissa tutkimme Kosovon demokraattinen liitto:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä ja selvitämme sen mahdollisia seurauksia. Lisäksi tarkastelemme, kuinka Kosovon demokraattinen liitto on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan nykyistä maisemaa tarjoamalla kattavan kuvan tästä tärkeästä aiheesta.
Kosovon demokraattinen liitto | |
---|---|
Lidhja Demokratike e Kosovës | |
Perustettu | 1989 |
Johto |
|
Poliittinen kirjo | keskusta-oikeisto[1] |
Värit | punainen |
Kansanedustajia |
27 / 120 |
Kotisivu |
www |
Kosovon demokraattinen liitto (albaniaksi: Lidhja Demokratike e Kosovës, LDK) on kosovolainen keskusta-oikeistolainen puolue.[2]
Demokraattinen liitto kannattaa Kosovon hakeutumista Euroopan unionin sekä sotilasliitto Naton jäseneksi, valtion omaisuuden yksityistämistä ja neuvotteluja Serbian kanssa[3].
Vuonna 1989 perustettu Kosovon demokraattinen liitto on Kosovon vanhin puolue. Puolueen perustivat Kosovon itsenäisyyttä ajanut ja pasifismia kannattanut Ibrahim Rugova ja hänen tuttavansa. Jugoslavian viranomaiset kielsivät puolueen. 1990-luvulla LDK kehotti boikotoimaan etnisten albaanien väestölaskentaa ja järjesti vuonna 1992 äänestyksen siitä, pitäisikö Kosovon saada itsemääräämisoikeus. 87 % äänestykseen osallistuneista albaaneista äänesti itsemääräämisoikeuden puolesta.[2]
Rugova, puolueen ehdokas Kosovon presidentiksi, voitti vaalit ja toimi presidenttinä 2002–2006, kunnes kuoli keuhkosyöpään. Rugovan kuoleman jälkeen puolue jakaantui, kun Nexhat Dacin johtama Dardanian demokraattinen liitto (LDD) erosi siitä. LDK:n puheenjohtajaksi valittiin Fatmir Sejdiu, joka toimi Kosovon presidenttinä vuosina 2006–2010.[2]
Vuoden 2007 vaaleissa puolue tuli toiseksi saaden 27 paikkaa. Se tuli mukaan hallitukseen Demokraattisen puolueen kanssa.[2]
Kansainvälisesti tunnustetun itsenäistymisen jälkeisissä parlamenttivaaleissa vuonna 2010 LDK sai alustavien tulosten mukaan 23,6 prosenttia äänistä ja oli toiseksi suurin puolue Demokraattisen puolueen jälkeen. Äänestysprosentti jäi epäkansanvaltaisesti kuitenkin 47,8 prosenttiin, ja vakavaa vaalivilppiä epäiltiin kahdessa maakunnassa.[3]
Lokakuussa 2009 hallituskumppanien Demokraattisen liiton ja Demokraattisen puolueen välit kiristyivät, osin Pristinan pormestarikampanjan takia ja koska Demokraattinen liitto liittoutui paikallistasolla muiden puoluieden kanssa.[2]
Kesäkuun 2014 parlamenttivaalien jälkeen LDK ja Demokraattinen puolue muodostivat liittouman muutaman pienemmän puoleen kanssa, jotta saivat kokoon enemmistöhallituksen.[4] Elokuussa 2015 hallitus allekirjoitti Serbian kanssa sopimuksen, joka antaisi Kosovon syrjitylle etniselle serbivähemmistölle lisää valtaa[5]. Lokakuussa 2015 hallitus allekirjoitti Euroopan unionin ja Kosovon välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, joka oli ehtona suuremmalle yhteistyölle EU:n kanssa. Oppositio arvosteli eniten sopimukseen sisältyvää ehtoa, että Kosovo tekisi tiiviimpää yhteistyötä Serbian kanssa.[4] Maaliskuuhun 2016 mennessä oppositio oli heittänyt vastalauseena parlamenttisaliin yhdeksän kertaa kyynelkaasua. Opposition kannattajat järjestivät mielenosoituksia. Osa kannattajista heitti mielenosoituksissa kivenmurikoita ja polttopulloja.[4]