Tässä artikkelissa perehdymme Krasnovišersk_:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Krasnovišersk_ on ollut perustavanlaatuinen rooli monilla ihmiselämän osa-alueilla sen vaikutuksista kulttuuriin ja taiteeseen aina sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Krasnovišersk_:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa tarjoamalla uusia näkökulmia ja lähestymistapoja sen nykyisen merkityksen ymmärtämiseen.
Krasnovišersk (ven. Краснови́шерск) on kaupunki Permin aluepiirissä Venäjällä. Se sijaitsee Višera-joen rannalla 489 kilometriä Permistä pohjoiseen. Kaupunki on Krasnovišerskin piirin keskus. Asukkaita on 17 400 henkeä (vuonna 2008).
Kaupungin paikalla sijainneeseen Vižaihan taajamaan rakennettiin vuosina 1894–1897 metallitehdas. Vuodesta 1926 siellä toimi Solovetskin vankileirien osasto ja vuodesta 1929 lähtien erillinen Višeran vankileirihallinto. Vuonna 1930 vankityövoimalla ryhdyttiin rakentamaan sellu- ja paperitehdasta. Vuonna 1942 perustettiin Krasnovišerskin kaupunki.[1]
Kaupungin tärkein yritys on OAO Višerabumprom, joka valmistaa hienopaperia, sahatavaraa ja kuitulevyjä. Tehtaan lähes puhdistamattomat jätevedet lasketaan Višeraan, jonka alajuoksu on pahasti saastunut. Lähistöllä louhitaan korkealaatuisia timantteja. Kaupungissa toimii vuonna 1980 avattu kotiseutumuseo.[2]
Vuosina 1929–1933 Višeran leirillä kärsi tuomiotaan kirjailija Varlam Šalamov, joka kuvaa kokemuksiaan romaanissa ”Višera”. Vuonna 2007 Krasnovišerskiin pystytettiin kirjailijalle omistettu muistomerkki.
Pääkaupunki: Perm
Aleksandrovsk |
Berezniki |
Gornozavodsk |
Gremjatšinsk |
Gubaha |
Dobrjanka |
Kizel |
Krasnokamsk |
Krasnovišersk |
Kudymkar |
Kungur |
Lysva |
Nytva |
Ohansk |
Osa |
Otšor |
Solikamsk |
Tšaikovski |
Tšerdyn |
Tšormoz |
Tšernuška |
Tšusovoi |
Usolje |
Vereštšagino