Višera (Kaman sivujoki)

Nykyään Višera (Kaman sivujoki):stä on tullut toistuva aihe päivittäisissä keskusteluissamme. Olipa kyseessä työpaikalla, politiikassa, populaarikulttuurissa tai henkilökohtaisissa suhteissamme, Višera (Kaman sivujoki) on läsnä muodossa tai toisessa. Huolimatta sen yleisyydestä, Višera (Kaman sivujoki):een liittyy edelleen monia kysymyksiä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Višera (Kaman sivujoki):n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Kriittisen ja pohdiskelun avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mitä Višera (Kaman sivujoki) todella on ja miten se vaikuttaa elämäämme.

Višeraa Lypja-joen suun alapuolella. Taustalla Tulymski Kamen -harjanne.

Višera (ven. Ви́шера) on Volgan vesistöön kuuluvan Kaman sivujoki Permin aluepiirissä Venäjällä. Sen pituus on 415 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 31 200 neliökilometriä.[1]

Višera saa alkunsa Uralin länsirinteiltä[1] Višeran luonnonpuiston alueella,[2] virtaa ensin kohti etelää ja kääntyy sitten länteen. Yläjuoksullaan se on tyypillinen vuoristojoki[1] (mansinkielinen nimitys on Jahtel-ja ”Koskijoki”).[3] Suurimmat sivujoet ovat Jazva ja Kolva. Säännöllistä laivaliikennettä on Krasnovišerskiin saakka.[1]

Jokea pitkin kulki muinoin Uralin yli Siperiaan johtanut Tšerdynin tie. Se jäi pois käytöstä vuonna 1598, jolloin avattiin lyhyempi Babinovin tie.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 5, s. 131. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1971.
  2. ↑ Višerski gosudarstvennyi zapovednik: Vody zapovednika stratum.ac.ru. Viitattu 8.6.2010. (venäjäksi)
  3. ↑ Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom). Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
  4. ↑ Entsiklopedija Permi enc.permkultura.ru. Viitattu 8.6.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla