Kreikan presidentti

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Kreikan presidentti:n kiehtovaa maailmaa. Kreikan presidentti on ollut sen alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä kiinnostavan ja keskustelun kohteena eri alueilla. Tämän artikkelin aikana analysoimme sen pääpiirteitä, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen merkitystä tulevaisuuden kannalta. Kreikan presidentti on jännittävä aihe, joka ansaitsee huomiomme, joten kutsumme sinut uppoutumaan tälle kiehtovalle löytö- ja tutkimusmatkalle. Valmistaudu laajentamaan osaamistasi ja nauti rikastuttavasta kokemuksesta!

Kreikan tasavallan presidentti
Πρόεδρος της Ελληνικής Δημοκρατίας
Kreikan nykyinen presidentti Konstantínos Tasoúlas.
Virka-asunto presidentinpalatsi
Nimittäjä Kreikan parlamentti
Kauden pituus 5 vuotta, uudelleenvalinta mahdollinen
Perustettu 25. maaliskuuta 1924 (ensimmäinen)
18. joulukuuta 1974 (toinen)
Ensimmäinen Pávlos Kountouriótis (ensimmäinen)
Michaíl Stasinópoulos (toinen)
Kotisivut www.presidency.gr

Kreikan presidentti (kreik. Πρόεδρος της Ελληνικής Δημοκρατίας, Próedros tis Ellinikís Dimokratías) on Kreikan valtionpäämies. Kreikan parlamentti valitsee presidentin viiden vuoden välein.[1] Presidentin tehtäviin kuuluu muun muassa toimia asevoimien ylipäällikkönä sekä nimittää pääministeri. Nykyinen presidentti on vuodesta 2025 lähtien Konstantínos Tasoúlas.[2]

Presidentin virka-asunto on Ateenan keskustassa sijaitseva presidentinpalatsi.

Valinta

Pääartikkeli: Kreikan presidentinvaali

Kreikan presidentti valitaan Kreikan perustuslain säätämässä järjestyksessä. Presidentin valitsee Kreikan 300-jäseninen parlamentti. Presidentistä äänestetään tarvittaessa viisi kertaa. Ensimmäisellä ja toisella äänestyskerralla valituksi tulee ehdokas, joka saa vähintään kaksi kolmasosaa äänistä eli 200 ääntä. Mikäli kukaan ehdokkaista ei täytä vaatimusta kahdella ensimmäisellä äänestyskerralla, järjestetään kolmas äänestys, jossa riittää kolme viidesosaa äänistä eli 180 ääntä. Neljännellä kierroksella valintaan tarvitaan ehdoton enemmistö eli 151 ääntä. Viidennellä kierroksella äänestetään kahden eniten ääniä saaneen välillä, ja enemmän ääniä saanut valitaan suhteellisella enemmistöllä. Äänestykset suoritetaan viiden päivän välein.[1]

Aiemmassa, vuoteen 2019 saakka käytössä olleessa vaalitavassa äänestyskierroksia oli yhteensä korkeintaan kuusi. Ensimmäiset kolme kierrosta olivat kuten nykyisinkin. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saanut vaadittua äänimäärää kolmannellakaan kerralla, parlamentti hajotettiin ja järjestettiin uudet parlamenttivaalit. Uuden parlamentin kokoonnuttua suoritettiin jälleen korkeintaan kolme äänestystä, joista ensimmäisellä kerralla tarvittiin 180 ääntä ja toisella ehdoton enemmistö eli 151 ääntä. Kolmannella kerralla äänestettiin kahden eniten ääniä saaneen välillä, ja enemmän ääniä saanut valittiin.[3]

Presidentiksi valittavan tulee olla 40 vuotta täyttänyt, äänioikeutettu, kreikkalaista syntyperää joko isän tai äidin puolelta sekä Kreikan kansalainen vähintään viisi vuotta ennen valintaa.[1]

Presidentti voidaan valita virkaansa uudelleen yhden kerran, toisin sanoen presidentti voi toimia virassa korkeintaan kaksi kautta eli kymmenen vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa sodan aikana tai seuraavan presidentin valinnan viivästyessä. Virkaanastujaisseremoniassa presidentti vannoo perustuslaissa säädetyn valan.[1]

Valtaoikeudet

Kreikan presidentti säätelee muodollisesti valtion instituutioiden toimintaa ja toimii näin seremoniallisena valtionpäänä. Todelliset valtaoikeudet ovat rajalliset verrattuna pääministeriin ja muihin ministereihin.[4]

Presidentinpalatsi Ateenassa.

Presidentti edustaa Kreikkaa ulkomailla, julistaa tarvittaessa sodan, määrää liikekannallepanosta ja solmii rauhansopimukset, liittosopimukset sekä sopimukset kansainväisten organisaatioiden jäsenyydestä, vaikkakin tosiasiallisena toimijana tällöin on hallitus. Presidentti nimittää pääministerin, ministerit ja varaministerit, sekä vapauttaa hallituksen tehtävistään sen erottua tai menetettyä parlamentin luottamuksen.[4]

Presidentti kutsuu parlamentin kokoontumaan valtiopäiville kerran vuodessa sekä tarvittaessa. Presidentti voi hajottaa parlamentin ja määrätä uudet parlamenttivaalit, mikäli parlamentin luottamusta nauttivaa hallitusta ei kyetä muodostamaan. Presidentti voi määrätä kansanäänestyksen merkittävissä kysymyksissä hallituksen esityksestä. Presidentti allekirjoittaa lait ja hyväksyy samalla niiden säätämisen lainmukaisuuden. Presidentillä on veto-oikeus parlamentin tekemiin lakiesityksiin sekä oikeus säätää tietynlaisia asetuksia.[4]

Presidentti on Kreikan asevoimien ylipäällikö. Hän voi myöntää kunniamerkkejä kotimaisille ja ulkomaisille saajille. Presidentti ottaa vastaan ulkomaisten diplomaattien akkreditointikirjeet ja antaa kreikkalaisten ulkomaille lähtevien diplomaattien akkreditointikirjeet. Presidentti voi armahtaa rikoksista tuomittuja tietyissä rajoissa.[4]

Luettelo Kreikan presidenteistä

Pääartikkeli: Luettelo Kreikan valtionpäämiehistä

Kreikan kolmannen tasavallan presidentit (1974–)

Presidentti Virkakausi Puoluekanta
1. Michaíl Stasinópoulos 18. joulukuuta 1974 – 19. heinäkuuta 1975[5] sitoutumaton
2. Konstantínos Tsátsos 19. heinäkuuta 1975 – 15. toukokuuta 1980[5] Uusi demokratia
3. Konstantínos Karamanlís 15. toukokuuta 1980 – 10. maaliskuuta 1985[5] Uusi demokratia
4. Ioánnis Alevrás 10.–29. maaliskuuta 1985[6] PASOK
5. Chrístos Sartzetákis 29. maaliskuuta 1985 – 4. toukokuuta 1990[5] sitoutumaton
(3.) Konstantínos Karamanlís 5. toukokuuta 1990 – 10. maaliskuuta 1995[5] Uusi demokratia
6. Konstantínos Stefanópoulos 10. maaliskuuta 1995 – 12. maaliskuuta 2005[5] sitoutumaton
7. Károlos Papoúlias 12. maaliskuuta 2005 – 13. maaliskuuta 2015[5] PASOK
8. Prokópis Pavlópoulos 13. maaliskuuta 2015 – 13. maaliskuuta 2020 Uusi demokratia
9. Katerína Sakellaropoúlou 13. maaliskuuta 2020[7] – 13. maaliskuuta 2025[2] sitoutumaton
10. Konstantínos Tasoúlas 13. maaliskuuta 2025[2] – Uusi demokratia

Lähteet

  1. ↑ a b c d Election of the President Presidency of the Hellenic Republic. Viitattu 13.3.2025. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Κώστας Τασούλας: Αύριο ορκίζεται ο νέος Πρόεδρος της Δημοκρατίας – Η διαδικασία Η Καθημερινή. 12.3.2025. Viitattu 13.3.2025. (kreikaksi)
  3. ↑ Election of the President Presidency of the Hellenic Republic. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 3.9.2018. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Powers of the President Presidency of the Hellenic Republic. Viitattu 3.9.2018.
  5. ↑ a b c d e f g History of Athens: Greek Heads of State Athens Info Guide. Viitattu 3.9.2018.
  6. ↑ Da Graça, John V.: Heads of State and Government, s. 393. (2nd edition) Springer, 2000. ISBN 1349657719 Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ Πρόεδρος της Δημοκρατίας εξελέγη η Αικατερίνη Σακελλαροπούλου Η Καθημερινή. 22.1.2020. Viitattu 22.1.2020.

Aiheesta muualla