Nykymaailmassa Kronos (ainejärjestö) on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Alkuperäisestä nykypäivään Kronos (ainejärjestö) on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan. Vuosien varrella Kronos (ainejärjestö) on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt intohimoja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kronos (ainejärjestö):n vaikutuksia ja merkityksellisyyttä nykyään, tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Kronos ry on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suomenkielinen historian ainejärjestö. Kronos on perustettu vuonna 1945.[1]
Ennen Kronos ry:n perustamista oli historian opiskelijoiden keskuudessa vaikuttanut Historiallinen yhdistys. Yhdistyksen toiminta oli alkanut kuitenkin hiljalleen muuttua jo alalta valmistuneiden kerhoksi, joten pidettiin välttämättömänä perustaa opiskelijoille oma järjestö. Niinpä loppuvuodesta 1945 perustettiinkin Historian opiskelijoiden kerho Eino Jutikkalan myötävaikutuksella. Kerho toimi aluksi Historiallisen yhdistyksen alayhdistyksenä mutta vuonna 1952 Kronos muuttui viralliseksi järjestöksi, kun sen säännöt vahvistettiin ja se erosi lopullisesti Historiallisesta yhdistyksestä. Siitä lähtien on Kronos ry toiminut jokaisen jäsenensä eduksi ainejärjestöjen maailmassa varsin menestyksekkäästi.[2]
Kronos ry:n ylin päättävä elin on yhdistyksen hallitus, jonka kokouksissa kaikilla yhdistyksen jäsenillä on osallistumis- ja puheoikeus. Uusi hallitus valitaan joka vuosi vaalikokouksessa seuraavan kalenterivuoden ajaksi, jolloin valitaan hallituksen jäsenet ja virkailijat, jotka ainejärjestön sääntöjen mukaan toimintaa pyörittävät. Jokaisella yhdistyksen jäsenellä on oikeus asettua ehdolle valittaviin virkoihin ja oikeus äänestää vaaleissa.[3]
Kronikka on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä, 1974 perustettu Kronos ry:n riippumaton äänenkannattaja. Julkaisuissa pureudutaan kulloinkin ajankohtaisiin asioihin, historiaan ja historian opiskeluun sekä laadukkaaseen kulttuuriin ja kaunokirjallisuuteen. Lehti on aina luettavissa verkossa ja määrättyinä aikoina se on myös saatavilla Helsingin yliopiston pääkirjaston ainejärjestölehtihyllyllä. Myös kerran vuodessa ilmestyy aloittaville opiskelijoille suunnattu Fuksikronikka, jonka tehtävä on edesauttaa uusia opiskelijoita heidän opintojensa alkaessa. [4]