Kukkumäki (Jyväskylä)

Tässä artikkelissa pyrimme tutkimaan Kukkumäki (Jyväskylä):n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä se edustaa. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiinsa tämä aihe on herättänyt kiinnostusta kaiken ikäisille ja ammateille. Seuraavilla sivuilla analysoimme yksityiskohtaisesti sen ominaisuuksia, vaikutuksia ja mahdollisia tulevia vaikutuksia. Epäilemättä Kukkumäki (Jyväskylä) on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee tulla tunnetuksi kokonaisuudessaan.

Kukkumäki
Rakennuksia Kannaksenkadulla
Rakennuksia Kannaksenkadulla
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Kantakaupunki
Koordinaatit 62°13′38″N, 025°42′39″E
Kaupunginosa nro 9
Väkiluku 1 384[1]
Osa-alueet Kannas, Myllylampi, Keskussairaala, Köyhänpelto
Postinumero(t) 40600, 40620

Kukkumäki on Jyväskylän Kantakaupungin suuralueeseen kuuluva kaupunginosa. Sen alueella sijaitsevat Keski-Suomen Sairaala Nova, Keski-Suomen keskussairaala ja sädesairaala. Alueella on neljä koulua: Gradia, Kukkulan koulu, Kilpisen koulu ja Valteri-koulu Onerva.[2]

Kukkumäen asutus koostuu paljolti jälleenrakennuskauden aikaisista omakotitaloista.[3] Keskussairaalantien varrella ja Käyräkadulla sekä Keljonkadulla on myös kerrostaloja ja alueella on myös rivitaloasutusta. Keskussairaalan lähistöllä olevia entisiä sairaalarakennuksia ja henkilöstön asuintaloja on muutettu asunto-osakeyhtiöiksi.

Kukkumäen laidalla kulkee Haapamäki–Jyväskylä-rata. Köhniönjärvestä Jyväsjärveen laskeva Köyhänoja kulkee Kukkumäen läpi. Sen pohjoispuolella on myös yksi lampi, Myllylampi.[2]

Historiaa

Kukkumäen nimen alkuosa on seudun murteissa esiintyvä sana kukku, joka tarkoittaa pientä maankohoumaa.[4]

Ensimmäiset alueen talot perustettiin Ylälahden ja Hovilan talojen mäkitupina. Laajemmin Kukkumäki alkoi kuitenkin kasvaa vuoden 1941 jälkeen, jolloin alue siirrettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin ja tuli kaavoituksen kohteeksi.[5] Alkuperäisen asemakaavan suunnitteli arkkitehti Matti Hämäläinen vuonna 1946. Kaavaan oli jo varattu maata sairaalaa varten, jonka itäpuolella oli Asevelikyläksi kutsuttu osittain kaavoitettu alue.[3]

Kuvia

Lähteet

  • Seppo Lähteenmäki: Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9 teoksen tiedot Finnassa.

Viitteet

  1. Jyväskylän keskusta – läntinen 20.3.2008. Jyväskyläseutu.fi. Arkistoitu 20.6.2019. Viitattu 5.6.2012.
  2. a b Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 16.10.2023.
  3. a b Jyväskylän omakotialueita (ei saatavilla, kts. arkisto) www3.jkl.fi. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 16.10.2023.
  4. Matti Vilppula (MV): Kukkumäki (s.189) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 16.10.2023.
  5. Wanha Keljo, s. 86.

Aiheesta muualla