Nykymaailmassa Nisula on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Nisula on ollut pitkään keskustelun ja keskustelun aiheena, koska sen vaikutus kattaa arjen eri osa-alueita. Nisula:stä on tullut aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Sen merkitys on sen vaikutuksessa päätöksiimme, tapaan, jolla koemme ympäröivän maailman ja miten suhtaudumme muihin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Nisula-käsitettä ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme, jotta ymmärrämme paremmin sen merkityksen ja pystymme analysoimaan sen merkitystä nykyään.
Nisula 11. kaupunginosa |
|
---|---|
![]() Omakotitaloalue Nisulassa |
|
Kaupunki | Jyväskylä |
Suuralue | Kantakaupunki |
Väkiluku | 2 930[1] |
Osa-alueet | Nisulankatu, Viitaniemi, Hongikko |
Nisula on Jyväskylän kaupunginosa ja tilastoalue. Se jakautuu Viitaniemen, Hongikon ja Nisulankadun pienalueisiin.[2]
Nisulan asutus oli alun perin paljolti Nisulan kartanon ja maatilojen vuokraksi antamille tonteille syntynyttä pientaloasutusta. Vuonna 1910 Nisulassa asui noin 300 henkeä, muun muassa Kankaan paperitehtaan työläisiä. Nisulan itäosasta löytyy säilynyttä vanhaa asutusta, 1800-1900-lukujen vaihteen taloja.
Vuoteen 1941 saakka Nisula kuului Jyväskylän maalaiskuntaan. Toisen maailmansodan jälkeen Nisulaan rakennettiin jälleenrakennuskaudelle tyypillisiä omakotitaloja, tyyppitaloja.
1959–1964 rakennetuista kerros- ja rivitaloista koostuva Viitaniemi on Jyväskylän ensimmäinen lähiö. Sitä pidetään rakennushistoriallisesti merkitsevänä.
Uusin Nisulan alue koostuu 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuista Viitaniemen ja Jyväskylän keskustan välisellä alueella sijaitsevista korkeista punatiilisistä kerrostaloista. Ennen näiden kerrostalojen rakentamista niiden paikalla oli pientaloasutusta.
Nisulassa on muun muassa Viitaniemen uimaranta, Viitaniemen liikennepuisto, Nisulan monttu, Cygnaeus-lukio sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattiopiston rakennuksia.