Kuninkaallinen taidekorkeakoulu
Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Kuninkaallinen taidekorkeakoulu:tä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Kuninkaallinen taidekorkeakoulu on aihe, joka on herättänyt paljon keskustelua ja kiistoja viime vuosina, ja on tärkeää selvittää kaikki näkökulmat ja mielipiteet asiaan. Kuninkaallinen taidekorkeakoulu:llä on ollut perustastaan ajan kehitykseen asti keskeinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut sellaisiin asioihin kuin politiikka, tekniikka, kulttuuri ja ympäristö. Tämän artikkelin kautta syvennymme Kuninkaallinen taidekorkeakoulu:n eri ulottuvuuksiin ja yritämme ymmärtää sen vaikutusta nykymaailmassa.
Kuninkaallinen taidekorkeakoulu (ruots. Kungliga Konsthögskolan, KKH) on korkeakoulu Tukholman Skeppsholmenilla, Ruotsissa. Se on ollut oma korkeakoulunsa vuodesta 1978 lähtien, jolloin se itsenäistyi kuningas Kustaa III:n vuonna 1773 perustamasta kuninkaallisesta taideakatemiasta. Taidekorkeakoulussa opiskelee noin 230 opiskelijaa. Slangissa sen nimi on Mejan.
Taidekorkeakoulu on toiminut vuodesta 1995 lähtien Skeppsholmenilla. Sen tiloina toimii 1779 rakennettuun vanhaan kruununmakasiiniin ja 1870-luvun sotilaskasarmiin vuosina 1993–1995 saneerattu uudisrakennus. Alkuperäisen makasiinin on piirtänyt taideakatemian ensimmäinen professori Olof Tempelman, 1990-luvun muutostyöt suunnitteli Gösta Edberg.[1]
Lähteet
- ↑ Bedoire, Fredric: Stockholms byggnader. Arkitektur och stadsbild, s. 92–93. Tukholma: Norstedts, 2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
- Viralliset sivut. (ruotsiksi) (englanniksi)