Kuolemanrangaistus islamissa

Tässä artikkelissa tutkimme Kuolemanrangaistus islamissa:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Kuolemanrangaistus islamissa on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaamme aina sen alkuperästä vaikutukseensa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Analysoimme sen merkitystä kulttuurissa, politiikassa, taloudessa ja teknologiassa sekä sen roolia yksilöllisen ja kollektiivisen identiteetin rakentamisessa. Syvän analyysin avulla yritämme selvittää, kuinka Kuolemanrangaistus islamissa on muokannut ja muuttanut maailmaa, jossa elämme, ja mitä näkökulmia se tarjoaa meille tulevaisuudelle.

Mielenosoitus Australian Sydneyssä 2012.

Islamissa tunnetaan kuolemanrangaistus uskonnollisen lain eli šarian nojalla useista rikoksista.

Al-Misri kuolemantuomiosta

Ahmad ibn an-Naqib al-Misrin (1302–1367) teos Umdat al-salik on yhteenveto shafi’i -koulukunnan tärkeimmistä opeista ja tiivistää imaami Al-Nawawin (1233–1277) teoksen Al-Majmu sisältämän islamilaisen oikeuden.[1] Al-Azharin yliopisto Egyptissä katsoo, että al-Misrin teos vastaa oikeauskoisen sunniyhteisön uskoa ja käytänteitä.[2]

Al-Misrin mukaan kuolemanrangaistus on tuomittava uskosta luopumisesta ja eräistä muista rikoksista.

Uskosta luopuminen

Uskosta luopuminen tapahtuu, jos

Muslimista tulee tällöin uskoton (kafferi), ja hänet tulee teloittaa.[3]

Kostona murhasta

Jos joku tappaa muslimin, hänet on rangaistuksena teloitettava, paitsi seuraavissa tapauksissa:

  • murhaaja on lapsi tai mielisairas,
  • muslimi on tappanut ei-muslimin,
  • juutalainen tai kristitty tappaa uskosta luopuneen muslimin,
  • isä tai äiti (tai heidän vanhempansa) tappaa lapsensa tai lapsenlapsensa.[4]

Maantierosvo tappaa jonkun

Islam määrää kuolemanrangaistuksen myös maantierosvolle, joka on tappanut jonkun. Tällöin tavanomainen sovittelu ei tule kyseeseen. Ruumis tulee ristiinnaulita ja jättää esille kolmeksi päiväksi.[5]

Ei-muslimit

Kuolemantuomio koskee kaikkia uskottomia eli ei-muslimeita, jos he eivät suostu kääntymään muslimeiksi. Kirjan kansoilla (juutalaiset, kristityt ja zarathustralaiset) on kuitenkin mahdollisuus välttää kuolemantuomio ryhtymällä dhimmeiksi.[6] Dhimmien on noudatettava useita määräyksiä. Niiden rikkomisesta seuraa dhimmi -aseman menetys ja kuolemantuomio.[7]

Epäjumalia palvovat arabit teloitetaan, elleivät he käänny muslimeiksi.[6]

Lähteet

  • Al-Misri, Ahmad ibn an-Naqib: Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper. Teoksessa: Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller, s. 47-648. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017 (alkuteos n. 1368). ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
  • Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
  • Levy-Rubin, Milka: Non-muslims in the Early Islamic Empire. From Surrender to Coexistence. Cambridge University Press, 2011. ISBN 978-1-108-44961-8

Viitteet

  1. ↑ Nuh Ha Mim Keller: Introduction. Teoksessa: Reliance of the Taveller, s. vii–xii. amana publications, 2017.
  2. ↑ Reliance of the Traveller, 2017, s. xx–xxi
  3. ↑ Al-Misri 2017, s. 109 (f1.3)
  4. ↑ al-Misri 2017, s. 583–584 (01.2)
  5. ↑ Al-Misri 2017, s. 616 (o15.2)
  6. ↑ a b Al-Misri 2017, s. 602–603 (09.8, 09.9)
  7. ↑ Levy-Rubin, 2011, 84