Tässä artikkelissa tutkimme Kuolemanrangaistus islamissa:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Kuolemanrangaistus islamissa on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaamme aina sen alkuperästä vaikutukseensa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Analysoimme sen merkitystä kulttuurissa, politiikassa, taloudessa ja teknologiassa sekä sen roolia yksilöllisen ja kollektiivisen identiteetin rakentamisessa. Syvän analyysin avulla yritämme selvittää, kuinka Kuolemanrangaistus islamissa on muokannut ja muuttanut maailmaa, jossa elämme, ja mitä näkökulmia se tarjoaa meille tulevaisuudelle.
Islamissa tunnetaan kuolemanrangaistus uskonnollisen lain eli šarian nojalla useista rikoksista.
Ahmad ibn an-Naqib al-Misrin (1302–1367) teos Umdat al-salik on yhteenveto shafi’i -koulukunnan tärkeimmistä opeista ja tiivistää imaami Al-Nawawin (1233–1277) teoksen Al-Majmu sisältämän islamilaisen oikeuden.[1] Al-Azharin yliopisto Egyptissä katsoo, että al-Misrin teos vastaa oikeauskoisen sunniyhteisön uskoa ja käytänteitä.[2]
Al-Misrin mukaan kuolemanrangaistus on tuomittava uskosta luopumisesta ja eräistä muista rikoksista.
Uskosta luopuminen tapahtuu, jos
Muslimista tulee tällöin uskoton (kafferi), ja hänet tulee teloittaa.[3]
Jos joku tappaa muslimin, hänet on rangaistuksena teloitettava, paitsi seuraavissa tapauksissa:
Islam määrää kuolemanrangaistuksen myös maantierosvolle, joka on tappanut jonkun. Tällöin tavanomainen sovittelu ei tule kyseeseen. Ruumis tulee ristiinnaulita ja jättää esille kolmeksi päiväksi.[5]
Kuolemantuomio koskee kaikkia uskottomia eli ei-muslimeita, jos he eivät suostu kääntymään muslimeiksi. Kirjan kansoilla (juutalaiset, kristityt ja zarathustralaiset) on kuitenkin mahdollisuus välttää kuolemantuomio ryhtymällä dhimmeiksi.[6] Dhimmien on noudatettava useita määräyksiä. Niiden rikkomisesta seuraa dhimmi -aseman menetys ja kuolemantuomio.[7]
Epäjumalia palvovat arabit teloitetaan, elleivät he käänny muslimeiksi.[6]