Kuortaneen kirkko

Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Kuortaneen kirkko perusteellisesti. Laitamme suurennuslasin alle sen alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä kaikki Kuortaneen kirkko:een liittyvät näkökohdat. Tavoitteenamme on tarjota lukijoillemme täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta ja tarjota korvaamatonta tietoa, jonka avulla he ymmärtävät paremmin sen tärkeyttä ja vaikutuksia eri alueilla. Kattavan analyysin ja asiaankuuluvien tietojen esittämisen avulla aiomme kaivaa Kuortaneen kirkko:een selvittääksemme sen vaikutukset ja laajuuden eri yhteyksissä. Epäilemättä Kuortaneen kirkko on erittäin tärkeä aihe, joka ansaitsee huolellisen tarkastelun, ja juuri sitä teemme seuraavilla sivuilla. Valmistaudu siis lähtemään kiehtovalle matkalle Kuortaneen kirkko:n läpi.

Kuortaneen kirkko
Kuortaneen kirkko elokuussa 2012.
Kuortaneen kirkko elokuussa 2012.
Sijainti Kirkkotie 23
63100 Kuortane
Koordinaatit 62°48′27.6″N, 023°29′41.2″E
Seurakunta Kuortaneen seurakunta
Rakentamisvuosi 1777
Suunnittelija Antti Hakola
Materiaali puu
Istumapaikkoja 1200
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kuortaneen kirkko on Kuortaneen seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko. Vaikka kirkon puuhamiehinä olivat Krister Gustav Åkerman ja nimismies Erik Björck, jäi rakennuslupa kirkolta ilmeisesti hakematta. Kirkon kuitenkin rakensi Antti Hakola ja se valmistui vuonna 1777.[1] Ennen nykyistä kirkkoa lähes samalla paikalla sijaitsi vuonna 1654 rakennettu tornillinen pitkäkirkko.

Kuortaneen kirkko on useiden 1700-luvun loppupuolen kirkkojen tapaan puurakenteinen ja pohjaltaan ristinmuotoinen ristikirkko. Kirkossa on kaikkiaan 24 kulmaa ja istumapaikkoja on 1 200 ihmiselle. H. A. Barkmanin maalaama alttaritaulu kuvaa Jeesusta ristinpuulla. Olof Häggblad rakensi kirkon viereen kellotapulin 1837.

Kuortaneen kirkko ympäristöineen kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[2].

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Suomen rakennustaiteen museo: Suomalainen puukirkko, s. 143. Suomen rakennustaiteen museo, 1989. Suomi
  2. ↑ Kuortaneen kirkko ja kirkonseutu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla

  • Kuortaneen kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.