Kurt Jäger

Tässä artikkelissa tutkimme historiaan lähtemättömän jäljen jättäneen hahmon Kurt Jäger kiehtovaa elämää. Kurt Jäger on kiinnittänyt tuhansien ihmisten huomion ympäri maailmaa vaatimattomasta alusta lähtien kuuluisuuteensa. Eksklusiivisten haastattelujen ja arkistomateriaalien avulla tarkastelemme lähemmin Kurt Jäger:n elämän kohokohtia, hänen vaikutustaan ​​yhteiskuntaan ja hänen pysyvää perintöään. Liity kanssamme tälle ajan halki, kun selvitämme Kurt Jäger:n mysteerit ja saavutukset, hahmon, joka inspiroi ja kiehtoo tulevia sukupolvia.

Kurt Jäger
Kurt Jäger.
Kurt Jäger.
Henkilötiedot
Syntynyt14. lokakuuta 1898
Berliini, Saksa
Kuollut10. joulukuuta 1965 (67 vuotta)
Helsinki
Ammatti elokuvaaja
elokuvatuottaja
elokuvaohjaaja
Ohjaaja
Tunnetuimmat ohjaukset Elämän maantiellä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Kurt Gustav Otto Jäger (sukunimi alun perin Jaeger; 14. lokakuuta 1898 Berliini, Saksa – 10. joulukuuta 1965 Helsinki) oli saksalaissyntyinen elokuvaaja, elokuvatuottaja ja elokuvatekniikan kehittäjä, joka asui Suomessa 1920-luvun alusta lähtien.[1]

Jäger saapui Suomeen vastaperustetun Suomi-Filmin elokuvalaboratorion johtajaksi ja pääkuvaajaksi. Hän kuvasi 1920-luvulla useita suomalaisia kokoillan elokuvia.

Äänielokuvaan siirryttäessä Jäger kehitti elokuvateattereita varten Jägerphon-äänentoistomenetelmän 1929 ja äänielokuvausta varten Jägerton-äänimenetelmän 1931. Jäger toimi 1930- ja 1940-luvuilla elokuvatuottajana ja tuotti yhteensä kuusi pitkää elokuvaa yhtiönsä Jäger-Filmi nimissä. Monet Jägerin tuottamista elokuvista tuhoutuivat Adams Filmin varaston tulipalossa Helsingin Kaisaniemenkadulla vuonna 1959. Osasta niistä on kuitenkin löytynyt esityskopioita myöhemmin: Isoviha-elokuvan kopio löytyi Ruotsista, ja Michiganista Yhdysvalloista löytyi kopiot Tukkijoella, Elinan surma, Ulkosaarelaiset ja Simo Hurtta-elokuvista. Kadonneiden joukossa on Rakkautensa uhri, joka jäi suunnitelmista huolimatta Jägerin yhtiön viimeiseksi elokuvaksi[2].

Jatkosodan päätyttyä Saksan kansalainen Jäger joutui joksikin aikaa internointileirille. Hän sai Suomen kansalaisuuden 1948.[3]

Maija-Liisa Wassmund teki 1994 Kurt Jägerin elämästä lyhyen dokumenttielokuvan Kurt Jäger – erään vierasmaalaisen tarina, jota esimerkiksi Yleisradio on esittänyt muutaman kerran.[3]

Jäger on haudattu Kulosaaren hautausmaalle Helsinkiin.[4]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Kurt Jäger ( s. 1898, k. 1965 ) kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi. Viitattu 8.6.2024.
  2. ↑ Rakkautensa uhri Elonet. Taustaa, viitattu 11.7.2014
  3. ↑ a b Erään vierasmaalaisen tarina - Kurt Jäger Elonet. viitattu 10.7.2014
  4. ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku (Haku: Kurt Gustaf Otto Jaeger) Hautahaku.fi. Viitattu 20.9.2024.

Aiheesta muualla