Kussites:n maailmassa on loputtomasti mielenkiintoisia ja merkityksellisiä näkökohtia, jotka ansaitsevat tutkimisen. Alkuperäistään uusimpiin innovaatioihinsa Kussites on herättänyt uteliaisuutta ja kiinnostusta monissa, ja siitä on tullut väistämätön keskustelunaihe eri alueilla. Kussites on edelleen jatkuvan keskustelun ja pohdinnan aiheena yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa perehdymme Kussites:n eri puoliin ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Kussites | |
---|---|
Κουσσίτης 𓉅 |
|
Sijainti | |
![]() ![]() Kussites |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Egypti |
Historia | |
Tyyppi | nomos |
Ajanjakso |
muinainen Egypti kreikkalainen ja roomalainen Egypti |
Valtakunta |
muinaisen Egyptin dynastiat Ptolemaiosten valtakunta Rooman valtakunta |
Alue | Ylä-Egypti |
Numero | 14. (U14) |
Pääkaupunki | Kussai (Khusai, Cusae) |
Pinta-ala | 272 km² |
Aiheesta muualla | |
Kussites (m.kreik. Κουσσίτης νομός, Kūssitēs nomos), egyptiläisittäin Nedjefet-pehet (egypt. 𓉅, Nḏft-pḥt), oli muinaisen Egyptin nomos eli maakunta tai hallintopiiri. Se sijaitsi Ylä-Egyptissä ja oli numeroltaan kyseisen alueen 14. nomos.[1][2][3][4][5][6][7][8]
Nomoksen alkuperäisen egyptinkielisen nimen suomennos on ”Alempi sykomori ja käärme”. Nimestä esiintyy tutkimuksessa lukuisia erilaisia lukutapoja ja translitteraatioita, jo mainitun lisäksi myös muun muassa Nedj(e)fet-peḥtet ja Atef-pehu. Tutkimuksessa nomokseen viitataan usein tunnuksella U14.[1][2][3][4][5][7]
Kussiteen nomos oli yksi Ylä-Egyptin 22 nomoksesta, ja se oli numeronsa mukaisesti alueen 14. nomos Niilin yläjuoksulta laskien. Nomoksen alue ulottui Lykopoliista Kussaihin noin 67 kilometrin matkan Niilin vartta.[9] Sen eteläpuolella eli yläjuoksulla päin sijaitsi Lykopoliteen nomos (U13) ja pohjoispuolella eli alajuoksulla päin Hermopoliteen nomos (U15).
Nomoksen pääkaupunkina (mētropolis) oli Kussai eli Qis/Qesi/Qesy (nyk. al-Qusiya).[6][4][9] Nomoksen pinta-alaksi on jossakin vaiheessa sen historiaa laskettu 98 736 aruraa (auranalaa) eli noin 272 neliökilometriä.[9]
Kussiteen nomos oli olemassa egyptiläisellä nimellään Egyptin faaraodynastioiden kaudella. Kreikkalaisen nimensä se sai hellenistisellä kaudella eli Ptolemaiosten aikana, jolloin se nimettiin tuolloisen pääkaupunkinsa mukaan. Nimi oli käytössä Egyptin kreikkalais-roomalaisena aikana. Tutkimuksessa nomoksesta käytetään usein tunnusta U14, jolla siihen voidaan viitata nimenmuutoksista riippumatta. Kussiteen nomos yhdistettiin jossakin vaiheessa Hermopoliteen nomokseen (U15).[10][11][12]
Nomoksen pääjumala oli Kussain Hathor.[6] Faarao Senusret I:n niin kutsutussa Valkoisessa kappelissa nomoksen jumalana esiintyy tunnistamaton naishahmo, joka on oletettavasti Hathor.[6]