Tässä artikkelissa perehdymme Metelites:n kiehtovaan maailmaan. Kautta historian Metelites:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla, sen vaikutuksista kulttuuriin ja perinteisiin aina sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan. Tutkimme Metelites:n ympärillä olevia erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen kehitystä ajan myötä. Tämä aihe tarjoaa meille mahdollisuuden pohtia ja ymmärtää Metelites:n merkitystä elämässämme ja ympäröivässä maailmassa.
Metelites | |
---|---|
Μετηλίτης 𓈧 |
|
![]() Nomoksen sijainti. |
|
Sijainti | |
![]() ![]() Metelites |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Egypti |
Historia | |
Tyyppi | nomos |
Ajanjakso |
muinainen Egypti kreikkalainen ja roomalainen Egypti |
Valtakunta |
muinaisen Egyptin dynastiat Ptolemaiosten valtakunta Rooman valtakunta |
Alue | Ala-Egypti |
Numero | 7. (L07) |
Pääkaupunki | Metelis |
Aiheesta muualla | |
Metelites (m.kreik. Μετηλίτης νομός, Metēlitēs nomos),[1][2] egyptiläisittäin Wa-em-huu-ges-imenti (egypt. 𓈧, Wꜥ-m-ḥww-gs-jmntj),[3] oli muinaisen Egyptin nomos eli maakunta tai hallintopiiri. Se sijaitsi Ala-Egyptissä ja oli numeroltaan kyseisen alueen seitsemäs nomos.[4][5][6][7][8][9]
Nomoksen alkuperäisen egyptinkielisen nimen suomennos on ”Länsiharppuuna”. Nimestä esiintyy tutkimuksessa lukuisia erilaisia lukutapoja ja translitteraatioita, jo mainitun lisäksi myös muun muassa Wa-m-huu-imenet, Ḥui-ges Imenti, Ḥui-ges Amenti ja A-ment.[4][5][6][7][8] Kreikankielisenä nimenä esiintyy joskus myös Menelaites (Μενελαίτης νομός, Menelaitēs nomos).[10][11] Tutkimuksessa nomokseen viitataan usein tunnuksella L07.[1][10]
Meteliteen nomos oli yksi Ala-Egyptin kahdestakymmenestä nomoksesta, ja se oli numeronsa mukaisesti alueen seitsemäs nomos. Nomos sijaitsi Niilin suiston länsiosassa Niilin Kanobikos-suuhaaran eli Kanopoksen suuhaaran ja Bolbitinos-suuhaaran välissä.
Nomoksen pääkaupunkina (mētropolis) esiintyy yleensä Metelis eli egyptiläisittäin Per-Ha-neb-Imenti/Senti-nefer(t).[7] Sen muihin kaupunkeihin lukeutui muun muassa Menelais.[12]
Meteliteen nomos oli olemassa egyptiläisellä nimellään Egyptin faaraodynastioiden kaudella. Kreikkalaisen nimensä se sai hellenistisellä kaudella eli Ptolemaiosten aikana, jolloin se nimettiin tuolloisen pääkaupunkinsa mukaan. Nimi oli käytössä Egyptin kreikkalais-roomalaisena aikana. Nomoksissa tapahtui tuolloin kuitenkin paljon muutoksia, ja siksi nomoksella esiintyy useita nimiä, tai siitä erotettiin uusia nomoksia, joihin nimet viittaavat. Tutkimuksessa nomoksesta käytetään usein tunnusta L07, jolla siihen voidaan viitata nimenmuutoksista riippumatta.
Meteliteen nomos ja viereinen Heroopoliteen nomos (L08) luettiin jollakin tavalla yhdeksi alueeksi, jossa Metelites muodosti länsiosan ja Heroopolites itäosan. Tämä tulee myös ilmi niiden egyptinkielisistä nimistä ”Länsiharppuuna” ja ”Itäharppuuna”.[9]
Nomos tunnetaan Ptolemaios II Filadelfoksen aikaisesta tuloverotusta käsittelevästä papyruksesta (Papyrus Revenue Laws, Rev. pap.). Antiikin ajan kirjailijoista nomoksen mainitsevat Strabon, Plinius vanhempi ja Klaudios Ptolemaios nimellä Menelaites. Se tunnetaan myös nomoksen lyömistä roomalaisaikaisista rahoista.[4] Pliniuksella ja Ptolemaioksella esiintyy myös nomos Metelites joko saman tai siitä erotetun nomoksen nimenä. Myös se tunnetaan roomalaisaikaisista rahoista.[4]
Nomoksen pääjumala oli Hu.[5] Faarao Senusret I:n niin kutsutussa Valkoisessa kappelissa nomoksen jumalana esiintyy Meteliteen ja Heroopoliteen jakamana ”harppuuna ja nauha”.[9]