Nykymaailmassa Kustaa Kiipula on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Ilmestymisestään lähtien Kustaa Kiipula on vaikuttanut merkittävästi useisiin alueisiin, kuten tekniikkaan, lääketieteeseen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti ja muuttaa tapaamme olla vuorovaikutuksessa, kommunikoida ja elää elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Kustaa Kiipula:n vaikutuksia ja sitä, miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme, sekä sen läsnäolon tulevia vaikutuksia jokapäiväisessä todellisuudessamme.
Kustaa Kiipula (16. huhtikuuta tai maaliskuuta 1847 Hattula – 11. kesäkuuta 1918 Janakkala) oli suomalainen maanviljelijä ja moninkertainen valtiopäivämies. [1][2]
Kiipulan vanhemmat olivat ratsutilallinen Kustaa Retulainen ja Ulla Kustaantytär. Kiipulasta tuli isäntä hänen vaimonsa Miina Kiipulan (k. 1936) kotitilalle Janakkalan Kiipulaan jo 21-vuotiaana. Hän perehtyi tilanhoitoon, uusiin viljelytapoihin ja karjatalouteen sekä pyrki parantamaan maatalouden työväestön oloja. Kiipulan tilasta muodostui tunnettu retkeilytila ja se sai kultamitalin vuoden 1906 Kuopion maatalousnäyttelyssä. Tilasta sai alkunsa myös Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus. Kustaa Kiipula oli yksi perustajia vuonna 1874 toimintansa aloittaneessa Etelä-Hämeen maatalousseurassa, samoin kuin Hämeen läänin maanviljelysseuran sihteeri vuodesta 1894 ja esimies vuodesta 1906. Kunnallisten luottamustoimien ohella hän oli Janakkalan tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899 ja 1900. Kiipulalle myönnettiin ansioistaan kunnallisneuvoksen arvo.[1][2]