Kuuronkallion tuulivoimapuisto

Nykymaailmassa Kuuronkallion tuulivoimapuisto:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe. Sekä julkisella että yksityisellä alueella Kuuronkallion tuulivoimapuisto on kiinnittänyt laajan yksilöiden ja organisaatioiden huomion. Sen vaikutus on tuntunut monilla aloilla politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä artikkelissa perehdymme Kuuronkallion tuulivoimapuisto:n analyysiin, tutkimme sen eri puolia ja sen vaikutusta eri yhteyksissä. Alkuperäistään nykytilanteeseensa Kuuronkallion tuulivoimapuisto on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättää tärkeitä pohdintoja, jotka ansaitsevat käsitellä perusteellisesti.

Kuuronkallion tuulivoimapuisto
Valtio Suomi
Sijainti Kannus
Koordinaatit 63°51′11″N, 23°56′10″E
Rakentaminen alkoi 2017
Sähköverkkoon 2020 [1]
Valmistunut 2019 [2]
Perustaja wpd Finland
Rakennuttaja wpd Kannuksen Tuulipuisto Oy [2]
Omistaja Commerz Real AG [1]
Operaattori wpd Finland [3]
Tuulivoimapuisto
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Sähköasema 1 [4]
Liittymisjännite 110 kV
Korkeus 65–100 m [4]
Pinta-ala 7 km² [2]
Tuulivoimalat 14 × Vestas V150 (4,2 MW) [2][3]
Kapasiteetti 58,8 MW [2]
Vuosituotanto 216 GWh [1]
Kartta
Kuuronkallion tuulivoimapuisto
Verkkosivut linkki

Kuuronkallion tuulivoimapuisto on Keski-Pohjanmaalla Kannuksen Kuuronkalliolla sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 14 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 59 megawattia ja vuosituotanto on noin 216 gigawattituntia. Voimalat on rakentanut wpd Finland Oy ja ne omistaa Commerz Real AG.[1][2][4]

Yleistä

Tuulivoimapuisto sijaitsee pari kilometriä Kannuksen taajamasta etelään. Puistoalue on kaksiosainen siten, että suuri osa tuulivoimaloista sijaitsevat Niemikankaalla, Kuurokallion ja Teernevan välisellä alueella, ja neljä voimalaa Syrjänseljännevan ja Kämppäkankaan alueella. Alueen pohjoisreunalla sijaitsee avolouhos ja sen länsipuolella ampumarata.[2][4] Tuulipuiston pituus on 5,5 kilometriä, leveys 1,5 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on noin 5 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on 7 neliökilometriä [2]. Voimalat sijaitsevat 65–100 metriä mpy.[4]

Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V150-mallia, jonka napakorkeus on 155 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 150 metriä, ja jonka kapasiteetti on 4,2 megawattia.[2][3][5][6]

Tuulipuistosta on kaksi tieyhteyttä. Useasta tuulivoimalaitoksesta on huoltotieyhteys Kannuksen ja Ullavan väliselle yhdystielle 7540. Muut voimalat joutuvat käyttämään Ypyän kautta kiertävää tietä, joka sekin yhtyy edellä mainittuun tiehen. Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleilla Teerinevan itäpuolella puolella sijaitsevaan sähkökeskukseen, joka sijaitsee 110 kilovoltin sähkölinjan vieressä.[4]

Historiaa

Suunnittelu

Yhtiöt wpd Finland Oy ja Scandinavian Wind Energy SWE Oy aloittavat yhdessä suunnittelemaan tätä hanketta. Tarkoituksena oli sijoittaa 14–17 tuulivoimalaitosta hankealueelle ja sen tavoitekapasiteetti oli 42–51 megawattia. Tuulipuiston sijainnista johtuen tuli rakentaa lisäksi 110 kilovoltin siirtolinja kantaverkon yhteyteen. Hankkeen alussa, vuonna 2013, laadittiin suunnitelma ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA), jota alettiin heti toteuttamaan. YVA-selostus oli tarkoitus laatia syksyllä 2013 ja julkaista se vuoden 2014 alussa. Viranomaisten lausuntoa odotettiin kevääksi. Kaavoitusta varten laadittiin samalla toteutettava suunnitelma, jonka piti olla valmiina vuoden 2013 lopussa. Suunnitelmassa kunnallisvaltuuston hyväksyntää odoteltiin elokuuksi 2014.[7] ELY-keskus sai arviointiohjelmasta lausuntopyynnön syyskuussa 2013 ja vastaus saapui lokakuussa 2013. Arviointiohjelman selostus valmistui niin, että hanke sai siitä lausunnon lokakuussa 2014.[8][9] Kannuksen kaupunginvaltuusto hyväksyi tuulipuistolle osayleiskaavan toukokuussa 2015 [10]. Hankkeen vetäjän huomasivat vastustuksen ja jakoivat elokuussa 2015 tuulivoimapuiston kahteen hankealueeseen. Tarkoituksena oli rakentaa ensin kauempana asutuksesta tulevat 12 tuulivoimalaa. Näiden rakennuslupahakemus jätettiin nähtäväksi, mutta rakennuslupaa ei voitu hyväksyä ennen osayleiskaavan lainvoimaisuutta. [11] Valtuuston päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeudelle, joka kuitenkin hylkäsi valituksen kesäkuussa 2016. Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka sekin hylkäsi valituksen kesäkuussa 2017.[12]

Muun muassa Kuuronkallion tuulipuiston YVA-menettelyä tutkittiin kyselyillä Helsingin yliopistolle laaditussa opinnäytetyössä. Siinä arvioitiin etukäteen, että hankkeen haasteellisuus liittyi taajama-alueen läheisyyteen, jossa tuulipuiston aiheuttaman rajoitukset taajama- ja asututustoiminnoille, maisemalliset vaikutukset ja tuulipuiston vaikutukset maakotkan ruuanhankintaan sen reviirillä. Kyselyyn vastasivat lähinnä lähialueiden asukkaita ja niistä lähinnä yli 50-vuotiaat (64 %). Noin kolmasosa vastaajista piti hanketta erittäin myönteisenä, mutta kahdeksasosa suhtautui siihen kielteisesti tai jokseenkin kielteisesti. Myönteisyys liittyi usein muiden energiamuotojen vastustamiseen. Noin 60 % vastaajista tulisivat näkemään tuulipuiston asunnoltaan käsin, mutta siitä huolimatta puolet vastaajista suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti ja 11 % kannattivat sitä. Silti noin 40 % vastaajista löysivät siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä ja yli 20 % pitivät hanketta haitallisena ja tarpeettomana. Vastaajien näkemykset todettiin jakautuneiksi.[13]

Rakentaminen

Rakentaminen aloitettiin vuoden 2017 hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Tuulipuisto otettiin käyttöön vuoden 2019 lopulla ja se alkoi tuottaa sähköä 2020 puolella.[2][14]

Uutisia

Tuulivoimapuistolla on 10 vuoden mittainen pitkäaikaissopimus (PPA) Googlen kanssa, joka ostaa tänä aikana koko tuulipuiston sähkötuotannon itselleen.[2][15]

Tuulipuiston omistaja oli aluksi wpd Finland Oy, joka myi sen sijoittajille Commerz Real AG:lle heinäkuussa 2021.[2][15]

Tuulipuiston yhtä tuulivoimalaa vahingoitettiin elokuussa 2022 ampumalla konehuoneen jäähdyttimeen reiän. Tuulivoimalan automatiikka pysäytti tuotannon jäähdytysnesteen vähenemisestä johtuen.[16]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d Commerz Real expands Klimavest portfolio with first Finnish wind farm (PDF) 29.7.2021. Wiesbaden, Saksa: Commerz Real AG. Arkistoitu 22.11.2023. Viitattu 22.11.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Kannuksen Kuuronkallion tuulipuisto wpd.fi. Espoo: wpd Finland Oy. Viitattu 22.11.2023.
  3. ↑ a b c Kuuronkallio www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 22.11.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f Kuuronkallio, Kannus (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.11.2023.
  5. ↑ Vestas V150/4000-4200 www.thewindpower.net. 24.6.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 22.11.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Vestas V150/4000-4200 vestas.com. Århus, Tanska: Vestas AS. Viitattu 22.11.2023.
  7. ↑ Heikkinen, Marja-Leena & Kylmänen, Erika: Kannuksen Kuuronkallion tuulipuisto (PDF) (ympäristövaikutusten arviointiohjelma, s. 1–7, 21–22) ymparisto.fi. 26.8.2013. Kokkola: Ramboll / wdp Finland Oy. Viitattu 23.11.2023.
  8. ↑ Kuuronkallion tuulivoimapuisto, Kannus ymparisto.fi. 11.9.2019. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 23.11.2023.
  9. ↑ Yhteysviranomaisen lausunto Kannuksen Kuuronkallion tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (Dnro EPOELY/52)07.04/2013) wpd.fi. 25.10.2013. Espoo: wpd Finland Oy. Viitattu 23.11.2023.
  10. ↑ Mehtälä, Helena: Tuuli kääntyi Kannuksessa – Kuuronkallion tuulivoimakaava kelpaa sittenkin yle.fi. 12.5.2015. Helsinki: YLE. Viitattu 25.11.2023.
  11. ↑ Vihanta, Ari: Kannuksen Kuuronkallion kiistelty tuulipuisto on pilkottu kahtia – rakennusluvat nähtävillä yle.fi. 14.8.2015. Helsinki: YLE. Viitattu 25.11.2023.
  12. ↑ Asianajotoimisto Mäkitalo: Tuulivoimaa koskevaa oikeuskäytäntöä 2015–2018 (PDF) (Kuuronkallio, s. 157) tuulivoimayhdistys.fi. Helsinki: Suomen tuulivoimayhdistys. Viitattu 23.11.2023.
  13. ↑ Laitinen, Jemina: "Kannatan tuulivoimaa, mutta en omalle takapihalleni" - Asukkaiden asennoitumisesta tuulipuistohankkeisiin, s. 23, 40, 51–58. (Pro Gradu-tutkielma) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 23.11.2023.
  14. ↑ Tuulivoimarakentamisen periaatteet Kannuksessa (PDF) (ote teknisten palveluiden lautakunnan kokouksesta) 9.11.2022. Kannus: Kannuksen kaupunki. Viitattu 25.11.2023.
  15. ↑ a b HPP avusti Commerz Realia 58,8 MW tuulivoimapuiston hankinnassa (lehdistötiedoite) hpp.fi. 2.7.2021. HPP asianajotoimisto. Viitattu 23.11.2023.
  16. ↑ Kannuksen tuulipuiston yhtä voimalaa on todennäköisesti ammuttu tahallaan, luoti oli mennyt jäähdytinkennon läpi – Poliisi pyytää vihjeitä vahingonteon selvittämiseen lestijoki.fi. 10.8.2022. Kokkola: Hilla Group Oyj. Viitattu 23.11.2023.

Aiheesta muualla