Kuusenleppärousku

Nykymaailmassa Kuusenleppärousku:stä on tullut tärkeä ja yleinen kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Politiikasta tieteeseen, kulttuurin ja teknologian kautta Kuusenleppärousku on vaikuttanut jokapäiväiseen elämäämme monin tavoin. On monia näkökulmia, joista Kuusenleppärousku:tä voidaan lähestyä, ja jokainen niistä tarjoaa kiehtovan ja jatkuvasti kehittyvän panoraaman. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Kuusenleppärousku:n tärkeimmistä ulottuvuuksista analysoimalla sen vaikutuksia eri alueilla ja sen ennustetta tulevaisuuteen.

Kuusenleppärousku
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Haperot ja rouskut Russulaceae
Suku: Rouskut Lactarius
Laji: deterrimus
Kaksiosainen nimi

Lactarius deterrimus
Gröger[2]

Maat, joissa kuusenleppärouskua tavataan
Maat, joissa kuusenleppärouskua tavataan
Katso myös

  Kuusenleppärousku Wikispeciesissä
  Kuusenleppärousku Commonsissa

Kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus) on rouskuihin kuuluva syötävä sieni.

Koko ja ulkonäkö

Kuusenleppärouskun lakki on 5–15 cm leveä ja oranssinkeltainen, vanhemmiten lakin väri tosin vihertyy. Jalka on yksivärinen, eikä siinä ole täpliä. Jalka on pitkä ja hoikka.[3]

Samankaltaiset lajit

Maitiaisnesteen vahvan värin vuoksi kuusenleppärouskua ei ole helppo sekoittaa muihin lajeihin, vaikka lakin väri yksilöiden välillä vaihtelee paljon. Sen harvinaisempi lähilaji männynleppärousku (Lactarius deliciosus) on kuitenkin hyvin samankaltainen.[3][4] Männynleppärouskun maitiaisneste on kuitenkin aluksi porkkananpunaista ja kuivuessaan vihertyvää, kuusenleppärouskun maitiaisneste taas on aluksi porkkananpunaista, sitten viinipunaista ja lopuksi vihreää.[4] Kuusenleppärouskun jalassa ei myöskään ole männynleppärouskulle tyypillisiä oransseja täpliä ja kuusenleppärouskun jalka on männynleppärouskua pidempi ja ohuempi.[3]

Kasvuaika ja -paikka

Kuusenleppärousku kasvaa tyypillisesti tuoreissa kuusi- ja kuusivaltaisissa sekametsissä ja korvissa. Erityisesti paksusammaleiset tai istutetut kuusikot ovat sen kasvupaikkoja.[3]

Käyttö ravinnoksi

Kuusenleppärousku on hyvä ruokasieni, mutta varsinkin alkusyksyisin usein täynnä sienisääskien toukkia. Sienen voi valmistaa suoraan ruoaksi, eikä sitä tule ryöpätä.[3]

Nimen tausta

Sana leppärousku on muinaissuomalainen eikä tarkoita sitä, että leppärouskut eläisivät symbioosissa lepän kanssa, vaan sana leppä tarkoittaa verta, jolloin kyse on verirouskusta.[5] Kuusenleppärousku on kuusen juurisieni.[3][5]

Lähteet

  1. ↑ Bachman, S., Svahnström, V. & Canteiro, C.: Lactarius deterrimus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2025-1. 2025. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.4.2025. (englanniksi)
  2. ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 21.8.2008
  3. ↑ a b c d e f Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 106. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0
  4. ↑ a b Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 39-40. (suomeksi toim. Lasse Kosonen) WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3
  5. ↑ a b Leppärouskut (Archive.org) Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Arkistoitu 24.6.2009. Viitattu 17.10.2009.

Aiheesta muualla

Suomalaiset kauppasienet