Kääpiökerttu

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Kääpiökerttu, joka on herättänyt useita keskusteluja ja herättänyt kiinnostusta yhteiskunnan eri sektoreilla. Kääpiökerttu on ajankohtainen aihe, jota on tutkittu eri yhteyksissä ja tieteenaloilla. Ajan myötä Kääpiökerttu on käynyt läpi erilaisia ​​muutoksia ja saanut erilaisia ​​merkityksiä, mikä tekee siitä erittäin monimutkaisen ja laajan aiheen. Siksi on olennaista analysoida perusteellisesti Kääpiökerttu:n kattamia eri näkökohtia ja ulottuvuuksia, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutus eri alueilla. Tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia, sen tarkoituksena on tarjota kattava ja objektiivinen näkemys Kääpiökerttu:stä, jonka tarkoituksena on edistää tämän aiheen ymmärtämistä ja pohdintaa.

Kääpiökerttu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kertut Sylviidae
Suku: Pensaskertut Curruca
Laji: nana
Kaksiosainen nimi

Curruca nana
(Ehrenberg, 1833)

Synonyymit

Sylvia nana

Alalajit
  • C. n. nana
  • C. n. theresae
Katso myös

  Kääpiökerttu Wikispeciesissä
  Kääpiökerttu Commonsissa

Kääpiökerttu (Curruca nana) on pienikokoinen kerttuihin lukeutuva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 11–12 cm, paino 10 g ja siipien kärkiväli 14–18 cm. Päältä ruskea ja alta valkea pikkulintu, joka liikkuu matalalla pensaikossa tai maassa. Pyrstön yläpinta on ruosteenruskea ja silmä keltainen.

Esiintyminen

Lähi-idästä Keski-Aasiaan, Pohjois-Afrikassa erillisesiintymiä. Tavattu Suomessa muutamia kertoja.

Elinympäristö

Puoliaavikot ja muut kuivat avomaat, missä vähäisiä pensaikkoja ja ruohomättäitä. Suomessa tavatut ovat viihtyneet rikkaruohostoissa ja pensaikoissa.

Lisääntyminen

Pesä on matalalla pensaikossa tai ruohokasvillisuuden varassa. Se on ohuista oksista, ruohonkorsista ja lehdistä rakennettu paksuseinäinen malja, joka on vuorattu ohuilla korsilla ja juurilla. Munia on 4–5. Molemmat emot hautovat.

Ravinto

Hyönteissyöjä, syksymmällä vähäisessä määrin myös marjoja ja siemeniä.

Lähteet

  1. ↑ BirdLife International: Curruca nana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla