Varpuslinnut on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion vuosien varrella. Yhteiskuntaan ja kulttuuriin vaikuttamisellaan tämä aihe on herättänyt jatkuvaa keskustelua ja jättänyt jälkensä historiaan. Alkuperäistään nykytrendeihin Varpuslinnut on kehittynyt ja säilyttänyt merkityksensä eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa tutkimme Varpuslinnut:een liittyviä eri puolia ja näkökulmia, tutkimme sen vaikutusta eri alueilla ja roolia jokapäiväisessä elämässä.
Varpuslinnut | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: |
Varpuslinnut Passeriformes Linnaeus 1758 |
Heimot | |
Katso myös | |
Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko. Siihen kuuluu yli 5 000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5 100–5 700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5 990[2] eri lajia. Suurimmassa nisäkkäiden lahkossa, jyrsijöissä, on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.[3] Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko. Täten kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja, vaikkakin kaikki eurooppalaiset varpuslinnut sitä ovat[4].
Varpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[5] Maailman varpuslinnuista pienin on töpökääpiötypäkkö (6,9 cm) ja suurin korppi (70 cm). Suomen pienin varpuslintu on hippiäinen ja suurin korppi.