Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia syvällisesti aihetta Kėdainiai, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Opimme sen alkuperästä, sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään, sen vaikutuksiin eri alueilla ja mahdollisista ratkaisuista, joita sen ratkaisemiseksi on ehdotettu. Kėdainiai on monimutkainen ongelma, joka kattaa eri ulottuvuuksia, joten on välttämätöntä analysoida sitä eri näkökulmista, jotta sen laajuus ymmärretään ja omaksutaan toimenpiteitä, jotka edistävät sen ymmärtämistä ja mahdollista ratkaisua. Tämän artikkelin aikana perehdymme tämän tänään niin tärkeän aiheen keskeisiin näkökohtiin.
Kėdainiai | |
---|---|
Kėdainiain keskustaa Nevėžis-joen äärellä. |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Kėdainiai |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Lääni | Kaunas |
kunnallispiiri | Kėdainiain kunnallispiiri |
Väkiluku (2012) ([1]) | 26 357 |
Kėdainiai on Liettuan keskiosassa, Kaunasin läänissä sijaitseva kaupunki, joka on yksi maan vanhimmista kaupungeista. Kaupunki sijaitsee Nevėžisjoen rannalla. Kėdainiai on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1372 Hermann de Wartbergen liiviläisessä kronikassa. Vuonna 2012 kaupungin väkiluku oli 26 357 asukasta.[1] Kėdainiain vanhakaupunki on peräisin 1600-luvulta.[2]
Kaupunki on Kėdainiain kunnallispiirin hallinnollinen keskus. Liettuan maantieteellinen keskipiste sijaitsee kunnallispiirin alueella sijaitsevan Ruoščiain kylän lähellä.[3]
Kėdainiailla on liettuankielisen nimensä lisäksi ollut historiansa aikana monia muita virallisia nimiä, kuten Kiejdany puolaksi, Kedahnen saksaksi ja ven. Кедайняй, Kedainjai.[4][5]
Kėdainiai oli monien taistelujen näyttämö 1600-luvulla Ruotsin ja Puola-Liettuan välisen sodan aikana. Vuonna 1655 maiden välillä tehty lyhytikäinen sopimus, Kėdainiain unioni, allekirjoitettiin Kėdainiain linnassa. Skottilaisia protestantteja saapui alueelle 1500-1600-luvuilla, ja he kasvattivat vaikutusvaltaansa 1800-luvun puoliväliin saakka.[6]
1940-luvun alussa kaupungissa asui 300 Mir Yeshiva -liikkeen oppilasta ja opiskelijaa. Heinäkuussa 1941 natsi-Saksan miehityksen aikana kaupungissa teloitettiin 95 juutalaista, 14 venäläistä kommunistia, 15 liettualaista kommunistia ja yksi venäläinen komissaari.[7]
Kylmän sodan aikana Kėdainiain lentotukikohta oli merkittävässä asemassa neuvostoarmeijalle. Useiden vuosien ajan Kėdainiai oli tunnettu kemian- ja elintarviketeollisuudestaan. Kėdainiain kemiantehdas aloitti toimintansa tammikuussa 1963. Laitos sai kyseenalaista julkisuutta, kun 1980-luvulla selvisi, että suuria määriä rikkihappoa oli päässyt ympäristöön. Tapaus synnytti vastalauseita.[8][9]
Vuosi | 1959[10] | 1970[11] | 1979[12] | 1989[13] | 2001[14] | 2011[15] | 2012 [1] |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Väkiluku | 10 580 | 19 677 | 28 096 | 34 112 | 32 048 | 26 648 | 26 357 |
Vuonna 1922 perustettu Kėdainiain alueellinen museo ylläpitää monia museoita, joita ovat monikulttuurikeskus, Radziwillin herttuoiden mausoleumi, Juozas Paukštelisin koti ja V. Ulevičiusin puuveistosmuseo.[16]
Kėdainiai tunnetaan Liettuan "kurkkupääkaupunkina", sillä vuosittain kaupungissa järjetään kurkkufestivaali.[17]
Kaupungissa asuu noin 700 hengen puolalainen vähemmistö. Kėdainiaissa järjestetään vuosittain juhlia Puolan itsenäisyyspäivänä ja muita puolalaisia festivaaleja.[18]