Nykyään Kętrzyn on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Kętrzyn on herättänyt keskusteluja ja kiistoja kiinnittäen tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tämä ilmiö on käynnistänyt useita keskusteluja, jotka kattavat useita eri näkökohtia sen vaikutuksista talouteen sen vaikutuksista kulttuuriin ja politiikkaan. Koska Kętrzyn on edelleen tärkeä aihe, on erittäin tärkeää analysoida sen eri puolia ja ymmärtää, kuinka se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kętrzyn:n ilmiötä ja sen merkitystä nykyään.
Kętrzyn Rastenburg |
|
---|---|
![]() |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Kętrzyn |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Puola |
Voivodikunta | Warmia-Masuria |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 10,35 km² |
Väkiluku (2015) | 27 735[1] |
Kętrzyn (saks. Rastenburg) on kaupunki Puolassa Kętrzynin piirikunnassa. Vuonna 2015 kaupungissa asui vajaat 28 000 asukasta.[1]
Kaupunki on perustettu vuonna 1329, ja virallisen kaupungin aseman se sai vuonna 1357.[2] Vuonna 1914 kaupungin lähellä käytiin Saksan ja Venäjän välillä Masurian järvialueen taistelu, joka oli osa Tannenbergin taistelua.lähde?
Kaupungin läheisessä metsässä sijaitsi Adolf Hitlerin vanha hallintobunkkeri Sudenpesä. Puna-armeija valloitti kaupungin saksalaisilta vuonna 1945 Veiksel–Oder-operaatiossa.[2] Kaupunki luovutettiin Puolalle Potsdamin konferenssissa, kaupungissa asuneet saksalaiset karkotettiin, ja tilalle tuli puolalaisialähde?. Vuonna 1950lähde? kaupungin nimeksi muutettiin Rastenburgin tilalle Kętrzyn[2].