Tannenbergin taistelu (1914)

Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Tannenbergin taistelu (1914), joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tannenbergin taistelu (1914) on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta maailmanlaajuisesti, ja se on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri alueilla. Alkuperäistään nykypäivään Tannenbergin taistelu (1914) on ollut asiantuntijoiden ja tutkijoiden tutkimuksen kohteena, jotka ovat pyrkineet ymmärtämään sen vaikutukset ja seuraukset. Tämän artikkelin kautta tutkitaan erilaisia ​​näkökulmia Tannenbergin taistelu (1914):een sekä sen merkityksellisyyteen nykyisessä kontekstissa ja sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuuden kannalta.

Tannenbergin taistelu
Osa ensimmäistä maailmansotaa
Tannenbergissa vangittuja venäläissotilaita ja sotasaalistykkejä
Tannenbergissa vangittuja venäläissotilaita ja sotasaalistykkejä
Päivämäärä:

17. elokuuta – 2. syyskuuta 1914

Paikka:

Allenstein, Itä-Preussi

Lopputulos:

Ratkaiseva Saksan voitto

Osapuolet

Saksa Saksan keisarikunta

Venäjä Venäjän keisarikunta

Komentajat

Paul von Hindenburg
Erich Ludendorff

Aleksandr Samsonov
Paul von Rennenkampf

Vahvuudet

150 000

190 000

Tappiot

13 000

30 000 kuollutta tai haavoittunutta
92 000 vangittua[1]

Tannenbergin taistelu oli Saksan ja Venäjän joukkojen välinen taistelu itärintamalla ensimmäisessä maailmansodassa Itä-Preussissa 17. elokuuta – 2. syyskuuta 1914. Saksalaiset saarsivat etenevän venäläisen armeijan mottiin, ja osa venäläisistä sotilaista antautui. Saksa voitti taistelun saartamalla venäläiset ainutlaatuisella tavalla. Saksan voiton avaimina olivat osaksi venäläisten väärät toimet, osaksi saksalaisten tehokas ja oikein mitoitettu hyökkäys. Voiton avulla venäläisten eteneminen silloisen Saksan alueelle pysäytettiin.[2] Tannenbergin taistelu on kouluesimerkki tehokkaasta mottitaistelutaktiikasta.

Alkuhetket

Kaksi venäläistä armeijaa hyökkäsi Saksan itäosaan ja onnistuikin etenemään jonkin matkaa. Saksa kuunteli Venäjän salaamatonta radioliikennettä ja sai Venäjän aikeista tarkan selon. Aluksi venäläisten eteneminen oli nopeaa. Päämaja ajautui pakokauhuun, venäläiset uhkasivat edetä syvälle Saksaan. Preussin joukkojen komentaja Maximilian von Prittwitz säikähti Venäjän etenemistä niin, että määräsi omat joukkonsa perääntymään Veiksel-joelle.[2] Venäjän pohjoisen eli 1. armeijan komentaja Paul von Rennenkampf eteni varovaisesti, mutta eteläistä eli 2. armeijaa johtanut kärsimätön Aleksandr Samsonov eteni nopeammin. Yhteistyö kenraalien välillä kangerteli, sillä heillä oli huonot välit.[3]

Ensimmäinen vaihe

Venäläisten komentaja Rennenkampf voitti Gumbinnenin taistelun 20. elokuuta mutta joutui eroon Samsonovista.[1] Prittwitzin tilalle nimitetty saksalainen komentaja Paul von Hindenburg ja hänen avustajansa Erich Ludendorff päättivät tällöin tarttua everstiluutnantti Max Hoffmannin suunnitelmaan ja keskittivät lähes kaiken voimansa Uzdowon luona eristyksiin joutunutta Samsonovin armeijaa vastaan.[1]

23.–26. elokuuta 1914
27.–30. elokuuta 1914

Samsonovin armeija murskattiin, ja hän teki itsemurhan 29. elokuuta. Saksalaiset ottivat vangiksi 92 000 venäläistä. Venäläiset menettivät 30 000 kaatunutta tai haavoittunutta, kun taas Saksan tappiot olivat vain 13 000 miestä.[1][1] Venäläiset menettivät myös paljon aseita ja varusteita. Kyseessä oli murskaava tappio Venäjälle, mutta saksalaiset eivät kyenneet hyödyntämään voittoaan täysimittaisesti.[1]

1400-luvun Tannenberg

Pääartikkeli: Tannenbergin taistelu (1410)

Taistelu on nimetty Tannenbergin kylän luona vuonna 1410 käydyn Tannenbergin taistelun mukaan. Taistelussa Puolan ja Liettuan joukot voittivat liittolaisineen Saksalaisen ritarikunnan joukot. Saksalainen kenraali Paul von Hindenburg valitsi vuoden 1914 taistelulle saman nimen, sillä hän halusi historiallisen revanssin. Lisäksi vuoden 1410 Tannenbergin taistelussa oli kuollut myös Hindenburgin esi-isä. Vuoden 1914 todellinen taistelupaikka sijaitsee kuitenkin lähempänä Allensteinin kaupunkia, noin 30 kilometrin päässä Tannenbergin kylästä, joten alkuvaiheessa taistelua kutsuttiinkin Allensteinin taisteluksi.[3]

Muistomerkki

Tannenbergin taistelupaikalle pystytettiin vuosina 1924–1927 valtava muistomerkki, joka muistutti kahdeksankulmion muotoista linnoitusta. Hindenburgin kuoltua vuonna 1934 siitä tehtiin hänen hautapaikkansa. Saksalaiset kuitenkin evakuoivat hänen jäännöksensä vetäytyessään Itä-Preussista toisen maailmansodan loppuvaiheessa vuonna 1945. Sodan jälkeen alue liitettiin Puolaan ja monumentti hävitettiin.lähde?

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Battle of Tannenberg (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 12.1.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b The Battle of Tannenberg, 1914 firstworldwar.com. Viitattu 24.4.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b Battle of Tannenberg (August 26 – August 30, 1914) (Arkistoitu – Internet Archive) World History Online (englanniksi)

Aiheesta muualla