Tässä artikkelissa tutkimme László Nagy:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja sitä, kuinka se on muokannut elämäämme tavoilla, joita emme olisi koskaan aiemmin voineet kuvitella. Saapumisestaan lähtien László Nagy on ollut keskustelun ja kiistan kohteena, ja se on herättänyt yhtäläisesti sekä jännitystä että huolta. Vuosien varrella László Nagy on osoittautunut tehokkaaksi voimaksi, joka on muuttanut tapaamme olla vuorovaikutuksessa, kommunikoida ja olla yhteydessä ympäröivään maailmaan. Kattavan analyysin avulla tutkimme, kuinka László Nagy on vaikuttanut jokapäiväisen elämämme eri puoliin, tapaamme kuluttaa tietoa ja tapaa, jolla suhteemme muihin. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle matkalle löytääksesi László Nagy:n vaikutuksen ja sen, kuinka se edelleen muokkaa tulevaisuuttamme.
László Nagy | |
---|---|
![]() László Nagy 1977. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1925 Felsőiszkáz, Unkari |
Kuollut | 1978 (52–53 vuotta) Budapest, Unkari |
Kansalaisuus | Unkari |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | unkari |
Tuotannon kieli | unkari |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
László Nagy (1925 Felsőiszkáz, Unkari – 1978 Budapest, Unkari) oli unkarilainen kirjailija, kääntäjä ja graafikko. Hän oli toisen maailmansodan jälkeisistä unkarilaisista runoilijoista merkittävimpiä. Hän hyödynsi runoissaan renessanssin ja barokin rakkausrunoja, varsinkin kukkaislauluja (virágének). Hän käytti samassa runossa sekä ylevää arkaistista kieltä että arkista puhekieltä. Aiheina hän käsitteli teknisen kehityksen pelkoa ja moraalisten arvojen katoamista.[1]
Antologiassa Kaivojen maa: valikoima unkarilaista nykylyriikkaa, suom. ja toim. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjayhtymä 1970