Puhutaanpa Laas Geel:sta. Tämä on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Laas Geel:n myötä on syntynyt lukuisia keskusteluja, tutkimuksia ja tutkimuksia, jotka ovat yrittäneet tulkita sen monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Laas Geel on herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta, ja se on ollut keskustelunaihe niinkin monilla aloilla kuin politiikka, tiede, kulttuuri ja arkielämä. Tässä artikkelissa tutkimme Laas Geel:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja.
Laas Geel | |
---|---|
![]() |
|
Sijainti | |
![]() ![]() Laas Geel |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Somalimaa |
Korkeus | 950[1] m |
Aiheesta muualla | |
Laas Geel on Somalimaassa sijaitseva luolasto maaseudulla noin 55 kilometriä Hargeisasta. Sieltä löydettiin vuonna 2002 luolamaalauksia. Luolia on noin kaksikymmentä ja ne ovat syntyneet graniittipaljastumaan.[1][2][3] Luolissa olevien maalausten arvellaan olevan 5.–2. vuosituhannen väliltä eaa. ja ne ovat vanhimmat todisteet nautojen domestikaatiosta Afrikan sarvesta.[1][2]
Maalauksien tekemisessä on käytetty punaisia, valkoisia, mustia, violetteja, ruskeita ja keltaisia värejä.[1] Ne ovat pääasiassa kyttyrättömistä naudoista joilla on kaarevat tai lyyran muotoiset sarvet. Nautojen kauloissa on jonkinlainen koriste ja niiden kaulat ovat raidoitettuja. Joitakin ihmisen muotoisia hahmoja on myös ja niiden vieressä koiria.[2] Joillakin ihmisillä on keppi, jousi tai kilpi. Muita eläimiä on vähemmän: pari kirahvia, apinoita ja joitakin antilooppeja.[1]
Ranskalainen arkeologiryhmä oli 2002 tekemässä kaivauksia Pohjois-Somaliassa, ja erinomaisesti säilyneet maalaukset löydettiin siinä yhteydessä.[2] Paikalliset asukkaat olivat tunteneet luolat vuosisatojen ajan ja he uskoivat että paholainen joka oli asunut luolissa on ne tehnyt.[4]
Kun Laas Geel löydettiin sitä pidettiin ainutlaatuisena paikkana. Myöhemmin on kuitenkin löydetty muitakin vastaavanlaisia luolastoja lähiseudulta. Dhaga Kouressa, Dhambalinissa ja Karin Haganessa on samantyyppisiä kuvia.[1]
Laas Geeliä yritettiin saada Unescon maailmanperintöluetteloon mutta alueen epävakaan tilanteen ja koska Somalimaa on kansainvälisesti tunnustamaton valtio se ei päässyt sille.[5][6]