Lakijäätikkö
Tässä artikkelissa perehdymme Lakijäätikkö:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen merkitystä, vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Lakijäätikkö on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion eri aloilta politiikasta popkulttuuriin. Vuosien varrella Lakijäätikkö on osoittautunut kiinnostavaksi aiheeksi niin alan asiantuntijoille kuin suurelle yleisöllekin, ja se on synnyttänyt keskusteluja ja pohdiskeluja, jotka ovat vaikuttaneet ajattelu- ja toimintatapoihin. Tässä artikkelissa analysoimme Lakijäätikkö:n arvoa ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Käsittelemme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Lakijäätikkö, kilpijäätikkö (engl. ice cap) on vuoriston ylänköalueen peittävä kupera jäätikkö[1]. Koska lakijäätikkö on niin paksu, alustan muoto ei vaikuta juurikaan sen virtauskuvioon. Lakijäätiköitä on muun muassa Norjassa, siellä esimerkiksi Huippuvuorilla. Norjan tunnetuimmat lakijäätiköt ovat Jostedalsbreen ja Svartisen. Islannin Vatnajökull on laaja lakijäätikkö, jonka pinta-ala on nykyisin noin 8 100 km2. Sen keskipaksuus on 420 metriä, ja maksimisyvyys 1 000 metriä. Jääkentät (ice field) ovat myös vuoristojen lakiosissa, mutta ne ovat lakijäätiköitä ohuempia, eivät ole kuperia ja niiden virtauskuvio riippuu enemmän alustasta kuin jäätikön omasta muodosta[2].
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lakijäätikkö Wikimedia Commonsissa
