Lappajärven maanjäristys 1979

Muinaisista ajoista lähtien Lappajärven maanjäristys 1979 on ollut kiehtovan, tutkimuksen ja keskustelun kohteena. Sen vaikutus on ylittänyt kaikki kulttuuriset, maantieteelliset ja ajalliset esteet jättäen lähtemättömän jäljen ihmiskunnan historiaan. Lappajärven maanjäristys 1979 on ollut ihailun, analyysin ja mietiskelyn kohteena menneisyyden syrjäisimmistä ulottuvuuksista välittömään nykyhetkeen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Lappajärven maanjäristys 1979:n monia puolia ja paljastamme sen merkityksen, vaikutuksen ja merkityksen nykymaailmassa. Seuraavilla sivuilla lähdemme kiehtovalle matkalle historian, tieteen, kulttuurin ja yhteiskunnan läpi etsimään täydellisempää ja rikastuttavampaa ymmärrystä Lappajärven maanjäristys 1979:stä.

Lappajärven maanjäristys 1979
Päivämäärä 1979-02-1717. helmikuuta 1979
Aika klo 19.31.22 (UTC+2)
Magnitudi 3,8 (ML) (kulku-liukusiirros)
Syvyys 15 km
Episentrumin sijainti 63.09°N, 23.86°E
Maat, joihin
vaikutukset ulottuivat		  Suomi

{{{alt}}}

Lappajärven maanjäristys 1979 tapahtui 1979-02-1717. helmikuuta 1979 kello 19.31.22 Suomen aikaa (UTC+2) Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä.[1] Järistyksen paikallinen magnitudi oli 3,8[1], ja se on suurin Suomessa koskaan instrumentein mitattu maanjäristys. Maanjäristys tunnetaan paikallisesti "Väinön värinänä", sillä se tapahtui suomenkielisen almanakan mukaan Väinön nimipäivänä.[2] Järistys aiheutti kattojen ja seinien halkeamisia.[3]

Järistyksen hyposentri sijaitsi 15 kilometrin syvyydessä. Ruotsin puolustusministeriön alaisen Försvarets Forskingsanstalt -instituutin ja Helsingin yliopiston Seismologian instituutin mukaan järistys tapahtui kulku-liuku-siirroksessa.[4]

Luoma-ahon nuorisoseurantalon pihassa Alajärvellä on Väinön värinän muistokivi, joka paljastettiin kesäkuussa 1992.[5][6]

Lähteet

  1. ↑ a b Seismologian instituutti: catalog of earthquakes in Northern Europe 1375– seismo.helsinki.fi. Arkistoitu 9.3.2018. Viitattu 19.3.2018. (suomeksi)
  2. ↑ Timo Sillanpää: Suomessa on 11 törmäyskraatteria – mutta mikä on Lappajärvelta löytyvä vihreä, väriä vaihtava mineraali, jota tutkijatkaan eivät tunnista? ESS.fi. 28.2.2018. Viitattu 19.3.2018.
  3. ↑ Mäntyniemi, Päivi: Macroseismology in Finland from the 1730s to the 2000s. part 2: From an Obligation of the Learned Elite to Citizen Science. Geophysics, 2017, 52. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Slunga, Ragnar ja Tellervo Ahjos: Fault mechanisms of Finnish earthquakes, crustal stresses and faults. Geophysica, 1986, 22. vsk, nro 1–2, s. 1–13. Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ Öhman, Teemu: Kraatterijärven Georeitti, s. 83. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 24.8.2018.
  6. ↑ Ministeri Martti Pura Luoma-aholla : Miljoonat kansalaisemme kiskaistu juuriltaan. (Juttu muistokiven paljastustilaisuudesta) Järviseudun Sanomat, 18.6.1992, nro 25, s. 4. Lappajärvi: Järviseutu-Seura. (suomeksi)