Nykymaailmassa Lenvik on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Lenvik on osoittautunut yleismaailmallisesti kiinnostavaksi aiheeksi joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin merkityksensä tai globaaliin talouteen kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Ajan myötä kiinnostus Lenvik:tä kohtaan kasvaa ja kehittyy, mikä osoittaa sen merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia Lenvik:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tarkoituksena on tarjota täydellinen ja ajantasainen yleiskatsaus tästä aiheesta.
Lenvik kommune | |||
---|---|---|---|
|
|||
Sijainti | |||
Lääni | Tromssan lääni | ||
Pinta-ala | 892,4 km² | ||
Väkiluku | 11 679 (2019) | ||
– väestötiheys | 13,8 as./km² | ||
Aiheesta muualla | |||
www.lenvik.kommune.no |
Lenvik on entinen Norjan kunta Tromssan läänissä. Sen rajanaapureita olivat kaakossa Målselv, idässä Sørreisa, sekä lännessä Tranøy ja Berg. Pohjoisessa Malankivuonon takana sijaitsevat Tromssa ja Balsfjord. Kunnan alue sijaitsi Gisundetin, joka erottaa Senjan saaren mannermaasta, molemmin puolin. Noin 60 % kunnan asukkaista asui mantereen puolella. Vuonna 2020 kunta liitettiin Bergin, Torskenin ja Tranøyn kanssa yhteen uudeksi Senjan kunnaksi.[1]
Asutus oli keskittynyt erityisesti Gisundetin rannoille. Hallintokeskus Finnsnes (3907 as., 2005) sijaitsi mannermaalla, josta kulkee silta Silsandin (1271 as.) taajamaan Senjan saarelle. Senjalla sijaitsevat edelleen Gibostadin (377 as.), Husøyn (235 as.) ja Fjordgardin (225 as.) taajamat.[1] Tammikuussa 2013 tehdyn väestönlaskennan mukaan koko kunnassa oli 11 455 asukasta.[2]