Tänään perehdymme Let’s Dance (David Bowien albumi):een, aiheeseen, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Kasvavan suosionsa myötä Let’s Dance (David Bowien albumi) on herättänyt suurta kiinnostusta sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Let’s Dance (David Bowien albumi):n eri puolia, analysoimme sen historiaa, sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Tämän yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme saavamme valoa Let’s Dance (David Bowien albumi):stä ja tarjota lukijoillemme täydellisemmän käsityksen tästä ilmiöstä/trendistä/aiheesta.
Let’s Dance David Bowie | ||
---|---|---|
![]() | ||
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | Power Station, New York joulukuu 1982 | |
Julkaistu | 14. huhtikuuta 1983 | |
Tuottaja(t) | David Bowie, Nile Rodgers | |
Tyylilaji | poprock dancerock soul uusi aalto[1][2] | |
Kesto | 39.41 | |
Levy-yhtiö | RCA Records | |
Listasijoitukset | ||
David Bowien muut julkaisut | ||
Christiane F. 1981 |
Let’s Dance 1983 |
Love You till Tuesday 1984 |
Singlet albumilta Let's Dance | ||
|
Let’s Dance on David Bowien vuonna 1983 julkaistu albumi. Albumi on Bowien uran kaupallisesti suurin menestys, sitä oli myyty vuoteen 2005 mennessä yli 10 miljoonaa kappaletta.[10] Let’s Dance nousi listaykköseksi muun muassa Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, jossa levy pysyi listaykkösenä peräti 16 viikkoa.[5] Levyn musiikkia on myös arvosteltu liiasta kaupallisuudesta.
Myös albumilta julkaistut singlet menestyivät hyvin. Albumin nimikappale "Let’s Dance" oli ykköshitti Britanniassa. "China Girl" ja "Modern Love" nousivat molemmat Britanniassa sijalle 2.
Blueskitaristi Stevie Ray Vaughan vierailee albumilla ja hänen blues-tyylinen soittonsa toi levylle omaperäistä ilmettä. Erikoista albumille on se, että David Bowie itse ei soita sillä ainuttakaan instrumenttia.