Lidl

Nykymaailmassa Lidl on kiinnittänyt monien ihmisten huomion sen merkityksen ja vaikutuksensa vuoksi elämän eri osa-alueisiin. Lidl on herättänyt kiinnostusta eri alojen tutkijoissa, asiantuntijoissa ja ammattilaisissa koulutusalan merkityksestä työelämään vaikuttamiseen. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Lidl:n eri puolia analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan, sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa ja sen ennustetta tulevaisuuteen. Lisäksi tarkastelemme Lidl:n tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita sekä sen mahdollisia vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Olemme aloittamassa tutkimus- ja pohdiskelumatkaa Lidl:stä, aiheesta, joka ei lakkaa yllättämästä ja herättää keskustelua maailmanlaajuisessa yhteisössä.

Lidl Stiftung & Co. KG
Yritysmuoto Stiftung & Co. KG,
kommandiittiyhtiö
Perustettu 1932
Kotipaikka Neckarsulm, Baden-Württemberg, Saksa
Toiminta-alue Euroopan unioni, Sveitsi, Yhdysvallat ja Kiina
Toimiala päivittäistavarakauppa
Liikevaihto 114,8 mrd. euroa (2022)
Omistaja Dieter Schwarz
Kotisivu www.info.lidl
Lidl-myymälä Jyväskylässä.

Lidl on saksalainen, kansainvälisesti toimiva päivittäistavarakauppaketju. Vuonna 2017 Lidl toimi 29 maassa, ja sillä oli yli 10 000 myymälää 27 Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi sillä on verkkokauppatoimintaa Kiinassa ja Hongkongissa.[1] Vuonna 2022 Lidlin liikevaihto oli 114,8 miljardia euroa.[2] Lidlillä on kattavin halpamyymälöiden verkosto Euroopassa. Suomessa myymälöitä oli tammikuussa 2025 yhteensä 206, joista yksi outlet-myymälä ja työntekijöitä noin 5 600.[3][4]

Lidlin omistaa Schwarz Holding Group, joka omistaa myös saksalaiset Handelshof- ja Kaufland -myymäläketjut. Lidlin pääomistaja on saksalainen Dieter Schwarz ja omistusta hallinnoi Dieter-Schwarz-Stiftung-säätiö, jonka tehtävänä on tukea tiedettä ja taidetta.[5] Omistusjärjestely on monimutkainen, satojen yhtiöiden muodostama kudos.[6]

Historiaa

Euroopan maat, joissa Lidlillä on myyntipisteitä.

Yrityksen juuret johtavat 1930-luvun Lounais-Saksaan, jolloin Lidl & Schwarz aloitti toimintansa elintarvikkeiden tukkuliikkeenä.[7] Sittemmin yrityksen toiminnot ovat eriytyneet Lidl-myymäläketjuun sekä Kaufland- ja Handelshof -hypermarketketjuihin. Ensimmäiset Lidl-myymälät avattiin 1970-luvulla Ludwigshafenin ympäristössä, minkä jälkeen myymäläketju laajeni Saksassa aina 1980-luvun lopulle asti.[7] Kansainvälinen laajentuminen alkoi 1990-luvun alussa, ja se on ollut varsin nopeaa.[7] Lidl-myymälöitä on vuonna 2017 kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa lukuun ottamatta Viroa ja Latviaa sekä Sveitsissä. Toiminta Serbiassa alkoi vuonna 2018.[8]

Myös Norjassa oli vuoteen 2008 asti Lidl-myymälöitä, kunnes norjalainen Rema 1000 -ketju osti ne.[9]

Lidl laajentui Yhdysvaltoihin vuonna 2017. Alun perin Yhdysvaltojen laajennuksen oli tarkoitus alkaa vuonna 2014, mutta muutokset yhtiön ylimmässä johdossa muuttivat suunnitelmia.[10] Lidl avasi 15. kesäkuuta 2017 kymmenen myymälää Virginiaan, Pohjois-Carolinaan ja Etelä-Carolinaan. Lidl rakensi Virginiaan logistiikkakeskuksen ja Yhdysvaltain päämajan. Investointien yhteisarvo on noin 183 miljoonaa euroa.[11]

Lidl aloitti verkkokauppatoiminnan Kiinassa ja Hongkongissa vuonna 2017.[12]

Vuonna 2017 Lidl teki kansainvälisen mainoskampanjan, jossa suomalainen laulaja Saara Aalto lauloi niillä 20 kielellä joita Lidlin markkina-alueilla puhutaan.[13]

Lidl Suomessa

Pääartikkeli: Lidl Suomi
Suomalaisen Lidl-myymälän paistopiste Kouvolan Tornionmäessä.

Lidl toimii Suomessa itsenäisenä tytäryhtiönä, Lidl Suomi Ky:nä. Kommandiittiyhtiöllä on pääkonttori Espoon Niittykummussa.[14] Lidlillä on jakelukeskukset Laukaassa, Janakkalassa ja Järvenpäässä.[15] Suomen kymmenen ensimmäistä Lidl-myymälää avattiin elokuun lopulla 2002.[16] Lidl-myymälöitä oli Suomessa tammikuussa 2025 yhteensä 206 kappaletta.[4]

Arvostelua

Lidl on teettänyt tuotteita Xinjiangissa Kašgarin alueella sijaitsevassa teollisuuspuistossa, mikä viittaa siihen, että nämä tuotteet on tehty uiguurien pakkotyöllä[17].

Syksyllä 2008 Lidlin myymälä Ruotsissa myrkytti poisheitettyjä ruokia, jotta kodittomat eivät kävisi syömässä niitä. Myrkkynä käytettiin syövyttävää puhdistusainetta. Tukholman alueen myyntijohtaja piti tapausta valitettavana. Tukholman kodittomien yhdistys tuomitsi tapauksen.[18]

Tammikuussa 2009 Lidl sai Saksassa 1,5 miljoonan euron sakot 12 osavaltiossa työntekijöiden urkinnasta. Lidl keräsi päätöksen mukaan tietoja kohtuuttoman laajalti: työntekijöiden henkilökohtaisista ongelmista, taloudesta ja terveydestä. Valvontakameroita oli henkilökunnan pukuhuoneissa ja vessoissa. Lidlin liikevaihto Saksassa on yli 13 miljardia euroa, johon verrattuna sakko on vähäinen.[19] Der Spiegelin mukaan Lidlin, Deutsche Bahnin ja Deutsche Telekomin vakoilu johti uuteen työnantajan vakoilun estävään lakiin Saksassa syksyllä 2009.[20]

Gazan sodan aikana tammikuussa 2009 Lidl myi Malmössä ja Göteborgissa israelilaisia hedelmiä espanjalaisina.[21]

Joulukuussa 2010 pääsi Mannheimissa, Saksassa myyntiin erä torium-pohjaisella radioaktiivisella maalilla maalattuja joulukuusenkoristeita. Jälkivalvonta kuitenkin toimi, ja saastuneet tuotteet voitiin korvata uusilla ilman vahinkoja.[22]

Myönteinen julkisuus

Kovasta maineestaan tunnettu Lidl oli Saksassa tehnyt täyskäännöksen vuonna 2011 ja alkanut pitää huolta maineestaan vastuullisena yrityksenä. Yrityksen brändiarvo onkin noussut huomattavasti Saksan kolmanneksi. Viime aikoina milloin? Lidl on muun muassa vaatinut koko alalle minimipalkkoja, lopettanut hummerien myynnin eläinsuojelijoiden toivomuksesta ja ollut edelläkävijä reilun kaupan tuotteissa.[23]

Lidl huomioi toiminnassaan ympäristöasioita. Suomeen tullessaan Lidl toi saksalaiseen tyylin myymälöiden pakastealtaisiin kannet, joilla säästetään energiaa. Sittemmin myös muut kauppaketjut ovat hiljalleen omaksuneet pakastealtaiden kannet myymälöihinsä. Lidlissä myytävä uusiomuovikassi on valmistettu sataprosenttisesti kierrätysmuovista, ja sille on myönnetty saksalainen Blauer Engel -ympäristömerkki.[24]

Lähteet

  1. ↑ Willkommen bei Lidl, Über Lidl (Lidlin konsernisivut) info.lidl. Arkistoitu 23.10.2017. Viitattu 3.11.2017. (saksaksi)
  2. ↑ The Companies of Schwarz Group Report Stable Growth Schwarz Group. Viitattu 16.7.2023.
  3. ↑ Myymälät ja aukioloajat Lidl. Viitattu 7.12.2021.
  4. ↑ a b Lidl yrityksenä Lidl Suomi. Viitattu 15.2.2025.
  5. ↑ Ziemann, Marcus: Lidlin omistaja tienasi vuodessa miljardin Yle Uutiset. 10.10.2013.
  6. ↑ Salaperäinen Lidl paisuu Euroopan valtiaaksi Taloussanomat. 24.6.2014. Viitattu 24.6.2014.
  7. ↑ a b c Lidl Lidl. Arkistoitu 10.8.2014. Viitattu 30.7.2014.
  8. ↑ Radomir, Ralev: Germany's Lidl to open first supermarket in Serbia in 2018 - report SeeNews. 21.2.2017. Viitattu 3.11.2017. (englanniksi)
  9. ↑ Alle Lidl blir Rema NRK. 14.3.2008. Viitattu 28.1.2013. (kirjanorjaksi)
  10. ↑ Lidl laajenee Amerikkaan vuonna 2018 (Tilaajille) Kauppalehti. 18.8.2015.
  11. ↑ Lidl yrittää isoa haukkausta rapakon takana Taloussanomat. 4.11.2015.
  12. ↑ Yoni Van Looveren: Lidl launches Chinese web shop RetailDetail. 22.5.2017. Viitattu 3.11.2017. (englanniksi)
  13. ↑ Saara Aalto tähdittää Lidlin kansainvälistä mainoskampanjaa news.cision.com. 23.5.2017.
  14. ↑ Juvonen, Anna: Lidl muuttaa pääkonttorinsa Espooseen (Tilaajille) Kauppalehti. 6.5.2015. Viitattu 13.6.2017.
  15. ↑ Kamppila, Pirjo: Lidl avasi uuden jakelukeskuksen Järvenpäässä Etelä-Suomen Sanomat. 23.10.2018. Viitattu 30.5.2019.
  16. ↑ Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä Verkkouutiset. 29.8.2002. Viitattu 3.5.2017.
  17. ↑ Yle jäljitti tuttujen ketjujen yhteyksiä uiguurien sortoon Kiinassa – Reiman takki on kuvattu pakkotyöhön liitetyssä yrityksessä, Lidlin toppahousuja on tehty Xinjiangissa Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2021.
  18. ↑ Lidlin väki myrkytti ruokaa Ruotsissa Ilta-Sanomat. 13.11.2008. Viitattu 25.2.2017.
  19. ↑ Rintakoski, Kari: Lidlille 1,5 miljoonan euron sakot työntekijöiden urkinnasta Digitoday. 12.9.2008.
  20. ↑ Crossland, David: The World From Berlin: German Anti-Snooping Law 'Long Overdue' Spiegel International. 17.02.2009. (englanniksi)
  21. ↑ Israelilaisia hedelmiä myytiin Ruotsissa espanjalaisina (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 21.1.2009.
  22. ↑ Thorium based christmas decorations are pulled back, Der Daily Spiegel 4.2.2011 A3
  23. ↑ Tuormaa, Jussi: Lidlin brändiarvo nousi huimasti Taloussanomat. 23.2.2012.
  24. ↑ The Blue Angel eco label Der Blaue Engel. Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 5.2.2012.

Aiheesta muualla