Tämä artikkeli käsittelee Liljankukka (kappale):tä, aihetta, joka on erittäin tärkeä ja merkityksellinen nyky-yhteiskunnassa. Liljankukka (kappale) on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla, niin politiikassa, kulttuurissa, tieteessä tai arjessa. Tässä mielessä tavoitteena on analysoida ja keskustella Liljankukka (kappale):een liittyvistä eri näkökohdista tarjoten laajan ja monipuolisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen nykyään. Liljankukka (kappale):n yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme luomaan rikastuttavan ja pohdiskelevan keskustelun, joka edistää tämän tärkeän aiheen ymmärtämistä ja kehitystä.
Liljankukka on Toivo Kärjen säveltämä ja Kerttu Mustosen sanoittama tangolaulu vuodelta 1945.[1][2] Alkuperäisellä levytyksellä laulaa Henry Theel. Kappaleesta on sittemmin tehty useita muitakin levytyksiä, joista tunnetuimpiin kuuluu Markus Allanin versio vuodelta 1963. Henry Theel teki kappaleesta paremmalla äänitystekniikalla uuden levytyksen vuonna 1983.[3] Reijo Taipale lauloi "Liljankukkaa" tanssilavoilla jo uransa alkupuolella[4] ja levylle vuonna 1988. Muita laulun levyttäneitä ovat esimerkiksi Eino Grön (1977), Paula Koivuniemi (1973) ja M. A. Numminen (1968).[1] Nummisen versiossa sanoitus poikkeaa huomattavasti Mustosen alkuperäisestä tekstistä, koska Numminen on tehnyt osan sanoituksesta itse.[5] Vuonna 1977 Päivi Kautto-Niemi levytti Paul Fagerlundin kappaleesta sovittaman ajan muodin mukaisen diskoversion.[6]
Umberto Marcato käänsi "Liljankukan" italiaksi vuonna 1963 nimellä "Restera". Marcato lauloi tämän version Philips-levymerkille.[7] Myös Laila Kinnunen on levyttänyt kappaleen italiaksi.[8] Lars Huldén käänsi kappaleen tekstin ruotsiksi nimellä ”Liljan”, ja se levytettiin ruotsin kielellä vuonna 2009.[9]