Markus Allan

Nykymaailmassa Markus Allan:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyseessä käsite, näkyvä henkilö, historiallinen tapahtuma tai ajankohtainen aihe, Markus Allan on onnistunut kiinnittämään huomiota ja herättämään keskustelua useilla yhteiskunnan aloilla. Sen vaikutus on ollut eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Koska Markus Allan on edelleen korkealla globaalilla asialistalla, on ratkaisevan tärkeää kaivaa syvemmälle sen kontekstiin, vaikutuksiin ja merkitykseen nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Markus Allan-ilmiötä ja sen eri seurauksia tarjoamalla kattavan ja objektiivisen näkemyksen tästä nykyään erittäin tärkeästä aiheesta.

Markus Allan (oik. Allan Isberg[1], s. 3. kesäkuuta 1945) on suomalainen iskelmä- ja tangolaulaja, jonka ura alkoi 1960-luvulla.[2]

Ura

Markus Allan pääsi vuonna 1962 Kai Lindin tilalle Leo Lindblomin orkesteriin.[3] Syksyllä 1963 Allan voitti laulukilpailun miesten sarjan ja levytti Toivo Kärjen johdolla ensilevynsä ”Liljankukka”[4], joka nousi kilpailemaan listasijoitusten kärkipaikoista. Kärjen kynästä on myös Allan Isbergille annettu taiteilijanimi Markus Allan.[5] 1960-luvulla Allan levytti useita muitakin Kärjen tangoja uusina versioina sekä 4 originaalia.[6] 1980-luvulla keikat vähenivät tanssijärjestäjien pelätessä romanien ja valtaväestön välisiä yhteenottoja.[7] 1990-luvulla Allanin ura sai uuden käänteen ja hän nousi nuoremmankin yleisön tietoisuuteen laulamalla kappaleen ”Kauas pilvet karkaavat” Aki Kaurismäen samannimisessä elokuvassa.[8] Hän on laulanut myös monilla Sodankylän elokuvajuhlilla. Allan on 2000-luvulla esittänyt suomalaista tangoa muun muassa Cannesissa ja Berliinissä sekä Avanti!-orkesterin solistina Lontoossa ja New Yorkissa.[9] Hän palasi taas Toivo Kärjen sävellysten pariin, levytti kaikkiaan 12 originaalia lisää, nyt muitakin kuin tangoja.[10]

Vuonna 2013 Allan sai Tango Finlandia -palkinnon Tangomarkkinoilla.[11] Vuonna 2016 hän sai Kullervo Linnan Säätiön palkinnon.[12] Allanille on myönnetty myös valtion taiteilijaeläke.[13]

Diskografia

Yksityiselämä

Allan on ollut yhdessä vaimonsa Sinikan kanssa vuodesta 1961, heillä on kolme lasta.[7]

Lähteet

  1. ↑ Suomen Äänitearkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Tamperelainen (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Haverinen, Erja: Markus Allan: Näin nousin urallani varastomiehestä tangotähdeksi studio55.fi. 20.9.2012. MTV Oy. Viitattu 24.3.2019.
  4. ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 531. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
  5. ↑ Martiala, Kai: Markus Allan juhlii syntymäpäiviään Turussa turkulainen.fi. 12.8.2015. Mediatalo Keskisuomalainen. Arkistoitu 24.3.2019. Viitattu 24.3.2019.
  6. ↑ Kärki 2015, s. 532,544,570.607
  7. ↑ a b Lehtola, Jorma: Markus Allan: "Keikkojen poispyyhkiminen 80-luvun alussa oli kova paikka" apu.fi. 12.10.2018. A-lehdet. Viitattu 24.3.2019.
  8. ↑ Pälli E: Markus Allan POMUS. Viitattu 13.7.2013.
  9. ↑ Rauhala, Tuomas: Liljankukka soimaan: Tango Finlandia -palkinto Markus Allanille seinajoensanomat.fi. 11.7.2013. Mediatalo Keskisuomalainen. Arkistoitu 24.3.2019. Viitattu 24.3.2019.
  10. ↑ Kärki 2015, s. 877,912
  11. ↑ Markus Allan sai Tango Finlandia -palkinnon Helsingin Sanomat. Viitattu 11.7.2013.
  12. ↑ Marita Taavitsaiselle ja Markus Allanille Kullervo Linnan Säätiön palkinnot teosto.fi. 24.11.2016. Arkistoitu 4.8.2020. Viitattu 24.3.2019.
  13. ↑ Syyssäveliä hiljaisuuden aikaan
  14. ↑ Kärki 2015, s. 912

Aiheesta muualla