Lollardit

Seuraavassa artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Lollardit:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Lollardit on herättänyt kiistoja ja keskustelua, ja se on herättänyt asiantuntijoiden sekä kaikenikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Vuosien varrella Lollardit on osoittanut merkittävän vaikutuksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kommunikaatiotavasta tapaan kuluttaa tietoa. Tässä artikkelissa keskustelemme siitä, kuinka Lollardit on muokannut kulttuuriamme, vaikuttanut päätöksiimme ja kyseenalaistanut käsityksemme sekä sen läsnäolon mahdollisista tulevista vaikutuksista yhteiskunnassamme.

Lollardit (lollard, keskiajan englantia[1] , alasaks. lollen = ’laulaa hiljaa’, ’hyräillä’), tarkoittaa begiinien ja begardien sukuista uskonnollista ryhmää. Se oli alun perin Alankomaissa begardeista vuoden 1300 tienoilla syntynyt sairaanhoito- ja hautausjärjestö. Kirkko vainosi sen jäseniä, koska piti heitä kerettiläisinä.[2][3] Nimitystä käytettiin muistakin harhaoppisista, ja se siirtyi Englantiin John Wycliffen kannattajien nimeksi.[1][2]

Englannissa Canterburyn arkkipiispana Thomas Arundel vastusti lollardeja, joita poltettiin roviolla. Arundelin johdolla lollardijohtaja sir John Oldcastle tuomittiin kuolemaan 1413.[3]

Lähteet

  1. a b Lollardit. Otavan Iso tietosanakirja, palsta 791. (Osa 5) Helsinki: Otava, 1963.
  2. a b Lollardit. Tietosanakirja, palsta 1109. (Osa 5) –: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1913.
  3. a b Thomas Arundel Encyclopaedia Britannica. Oxford University Press. Viitattu 6.11.2022. (englanniksi)