Monimutkaisessa ja monimuotoisessa maailmassa, jossa elämme, Lougan alue edustaa aihetta, joka on erittäin tärkeä ja kiinnostaa laajaa yleisöä. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia Lougan alue:n eri puolia ja näkökulmia sen historiallisesta alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Näillä sivuilla perehdymme Lougan alue:n moniin puoliin ja analysoimme sen sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Lougan alue:stä, kutsuen lukijoita pohtimaan ja kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiään tästä kiehtovasta aiheesta.
Lougan alue région de Louga |
|
---|---|
![]() Lougan alue Senegalin kartalla. |
|
Valtio | Senegal |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Louga |
Pinta-ala | 24 847 km² |
Väkiluku (2018) | 1 004 400 |
Lougan alue (ransk. région de Louga) on hallintoalue Senegalin pohjoisosassa. Sen keskus on Lougan kaupunki. Alueen pinta-ala on 24 847 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 1 004 400 henkeä (vuonna 2018, arvio)[2].
Louga on pinta-alaltaan Senegalin kolmanneksi suurin alue. Se rajoittuu pohjoisessa Saint-Louisin, idässä Matamin ja etelässä Kaffrinen ja Diourbelin alueisiin sekä lännessä Thièsin alueeseen ja Atlantin valtamereen.[1]
Alue jakautuu Kébémerin, Linguèren ja Lougan departementteihin. Arrondissementteja on 11, kaupunkikuntia seitsemän ja maalaiskuntia 48. Kaupungit ovat Dahra, Guéoul, Kébémer, Linguère, Louga, Mbeuleukhé ja Ndiagne.[1]
Alueella asuu 6,5 % Senegalin väestöstä[3]. Kaupunkiväestön osuus on 21 %[4]. Asukkaista 65,5 % on wolofeja, 29,4 % fulbeja, 2,5 % sererejä ja 2,2 % maureja[5].
Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja transhumanssiin perustuva karjanhoito[6]. Tärkein viljelykasvi on maapähkinä[7]. Lisäksi harjoitetaan kalastusta[8] ja kaupankäyntiä[9].