Maapähkinä

Nykymaailmassa Maapähkinä on saavuttanut rajat ylittävän merkityksen, ja siitä on tullut laajan yhteiskunnan kirjon kiinnostava aihe. Sen merkitys ilmenee eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Maapähkinä on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden, kriitikkojen ja suuren yleisön huomion synnyttäen keskusteluja, pohdiskeluja ja analyyseja, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutuksia ja vaikutuksia nykyään. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on syventää Maapähkinä:n aihetta, tutkia sen monia puolia ja tarjota laaja ja täydellinen visio sen laajuuden ja merkityksen rajaamiseksi nykymaailmassa.

Maapähkinä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Streptophyta
Luokka: Embryopsida
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä
Kladi: Rosidit Rosidae
Kladi: Fabidit Fabidae
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo: Faboideae
Suku: Maapähkinät Arachis
Laji: hypogaea
Kaksiosainen nimi

Arachis hypogaea
L.[1]

Katso myös

  Maapähkinä Wikispeciesissä
  Maapähkinä Commonsissa

Maapähkinä eli satomaapähkinä (Arachis hypogaea) on hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva kasvi.[2]

Ulkonäkö ja koko

Maapähkinäkasvi kasvaa 30–50 senttimetriä korkeaksi. Kukat ovat muodoltaan hernekasveille tyypillisiä. Kukkimisen jälkeen varsi laskeutuu vähitellen maan tasalle, ja palot alkavat kehittyä maanpinnan alla. Yhdessä palossa on 1–3 siementä (”pähkinää”).

Levinneisyys ja viljely

Maapähkinä on kotoisin Boliviasta, Etelä-Amerikasta.[3]

Maapähkinää viljellään laajalti subtrooppisella ja lämpimänlauhkealla ilmastovyöhykkeellä. Suurimpia tuottajia ovat Intia, Kiina ja Yhdysvallat.[4] Maapähkinät kylvetään keväällä. Kasvi kukkii 30 päivän kuluttua kylvämisestä, jonka jälkeen se jatkaa kukintaansa ja pölyttää itse itseään 90–120 päivän ajan. Kukat taipuvat vähitellen alas maata kohti, ja hedelmä alkaa kasvaa maan sisään. Syyskuussa maapähkinät ovat kypsiä kerättäväksi, ja koko kasvi vedetään irti maasta.[5]

Vuonna 2001 maailmassa tuotettiin noin 35,1 miljoonaa tonnia maapähkinöitä.[6] Suurimmat tuottajamaat ovat Kiina, Intia, Nigeria, Yhdysvallat, Myanmar ja Senegal.[7]

Käyttö

Maapähkinät voi syödä sellaisinaan tai käyttää ruuanvalmistuksessa. Maapähkinä on myös tärkeä öljykasvi, jonka siemenistä puristetaan maapähkinäöljyä. Yhdysvalloissa suuri osa sadoista käytetään maapähkinävoin valmistukseen.[4]

Ravintosisältö per 100 g

Lähikuva kypsistä pähkinöistä

Terveysvaikutukset

Maapähkinä on terveellistä, sillä se sisältää sydänystävällisiä, laadukkaita rasvoja, runsaasti proteiinia, vitamiineja ja mineraaleja. Suositeltu päivittäinen annos 30 grammaa voi auttaa vähentämään sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä tarjota muita terveyshyötyjä, kuten parantaa kolesterolitasoja ja edistää aivojen terveyttä. Pähkinöiden säännöllinen kulutus osana tasapainoista ruokavaliota voi myös auttaa painonhallinnassa ja tarjota pitkäkestoista energiaa.[9]

Maapähkinä sisältää poikkeuksellisen paljon nikkeliä, jonka krooninen liikasaanti saattaa vaurioittaa munuaisia ja maksaa sekä häiritä immuunijärjestelmän toimintaa ja syntyvän lapsen kehitystä[10][11][12].

Noin puolesta yhteen prosenttia teollisuusmaiden asukkaista on allergisia maapähkinälle. Oireet ilmenevät yleensä iholla, mutta joskus myös hengityksessä ja suolistossa. Maapähkinä on yleisin kuolemaan johtaneen ruoka-aineanafylaksian syy. Maapähkinästä on tunnistettu 11 allergiaa aiheuttavaa proteiinia. Monet maapähkinälle allergiset saavat oireita myös muista pähkinöistä, kuten saksan-, cashew- ja pistaasipähkinöistä, vaikka ne kuuluvat kasvitieteellisesti eri heimoon.[13]

Kuvia

Lähteet

  1. ↑ ITIS (englanniksi)
  2. ↑ Maapähkinä (satomaapähkinä) – Arachis hypogaea Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 18.6.2022.
  3. ↑ Arachis hypogaea L. Plants of the World Online. Viitattu 18.6.2022.
  4. ↑ a b Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa, s. 147–149, WSOY 1997, ISBN 951-0-21295-4
  5. ↑ Maapähkinä anydaynuts.fi. Viitattu 11.7.2020.
  6. ↑ Groundnut (Arachis hypogaea) FAO. Viitattu 19.6.2022.
  7. ↑ Top Countries in Groundnuts Production - Source FAO Nationamaster. 2019. Viitattu 19.6.2022.
  8. ↑ Maapähkinä meira.fi. Arkistoitu 13.4.2019. Viitattu 13.4.2019.
  9. ↑ Keventäjät -tiimi: Pähkinä on todellinen terveyspommi – tämä on kaikkein terveellisin Keventäjät.fi. 4.2.2015. Viitattu 27.10.2024.
  10. ↑ Riskinarviointi suomalaisten aikuisten altistumisesta elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille sekä alumiinille. Ruokaviraston tutkimuksia 2020. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/riskiraportit/ruokaviraston_tutkimuksia_1_2020_finaali.pdf
  11. ↑ Nikkeli Ruokavirasto.
  12. ↑ Nickel content in foods. https://www.torrinomedica.it/approfondimenti/dietologia/nickel-in-foods/
  13. ↑ Anna Kaarina Kukkonen, Mika Mäkelä ja Anna Pelkonen: Pähkinäallergia – vaikea ongelma kliinikolle duodecim. 2013. Viitattu 19.6.2022.

Aiheesta muualla