Nykymaailmassa Maapähkinä on saavuttanut rajat ylittävän merkityksen, ja siitä on tullut laajan yhteiskunnan kirjon kiinnostava aihe. Sen merkitys ilmenee eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Maapähkinä on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden, kriitikkojen ja suuren yleisön huomion synnyttäen keskusteluja, pohdiskeluja ja analyyseja, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutuksia ja vaikutuksia nykyään. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on syventää Maapähkinä:n aihetta, tutkia sen monia puolia ja tarjota laaja ja täydellinen visio sen laajuuden ja merkityksen rajaamiseksi nykymaailmassa.
Maapähkinä | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kaari: | Streptophyta |
Luokka: | Embryopsida |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
Kladi: | Rosidit Rosidae |
Kladi: | Fabidit Fabidae |
Lahko: | Fabales |
Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
Alaheimo: | Faboideae |
Suku: | Maapähkinät Arachis |
Laji: | hypogaea |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Maapähkinä eli satomaapähkinä (Arachis hypogaea) on hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva kasvi.[2]
Maapähkinäkasvi kasvaa 30–50 senttimetriä korkeaksi. Kukat ovat muodoltaan hernekasveille tyypillisiä. Kukkimisen jälkeen varsi laskeutuu vähitellen maan tasalle, ja palot alkavat kehittyä maanpinnan alla. Yhdessä palossa on 1–3 siementä (”pähkinää”).
Maapähkinä on kotoisin Boliviasta, Etelä-Amerikasta.[3]
Maapähkinää viljellään laajalti subtrooppisella ja lämpimänlauhkealla ilmastovyöhykkeellä. Suurimpia tuottajia ovat Intia, Kiina ja Yhdysvallat.[4] Maapähkinät kylvetään keväällä. Kasvi kukkii 30 päivän kuluttua kylvämisestä, jonka jälkeen se jatkaa kukintaansa ja pölyttää itse itseään 90–120 päivän ajan. Kukat taipuvat vähitellen alas maata kohti, ja hedelmä alkaa kasvaa maan sisään. Syyskuussa maapähkinät ovat kypsiä kerättäväksi, ja koko kasvi vedetään irti maasta.[5]
Vuonna 2001 maailmassa tuotettiin noin 35,1 miljoonaa tonnia maapähkinöitä.[6] Suurimmat tuottajamaat ovat Kiina, Intia, Nigeria, Yhdysvallat, Myanmar ja Senegal.[7]
Maapähkinät voi syödä sellaisinaan tai käyttää ruuanvalmistuksessa. Maapähkinä on myös tärkeä öljykasvi, jonka siemenistä puristetaan maapähkinäöljyä. Yhdysvalloissa suuri osa sadoista käytetään maapähkinävoin valmistukseen.[4]
Maapähkinä on terveellistä, sillä se sisältää sydänystävällisiä, laadukkaita rasvoja, runsaasti proteiinia, vitamiineja ja mineraaleja. Suositeltu päivittäinen annos 30 grammaa voi auttaa vähentämään sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä tarjota muita terveyshyötyjä, kuten parantaa kolesterolitasoja ja edistää aivojen terveyttä. Pähkinöiden säännöllinen kulutus osana tasapainoista ruokavaliota voi myös auttaa painonhallinnassa ja tarjota pitkäkestoista energiaa.[9]
Maapähkinä sisältää poikkeuksellisen paljon nikkeliä, jonka krooninen liikasaanti saattaa vaurioittaa munuaisia ja maksaa sekä häiritä immuunijärjestelmän toimintaa ja syntyvän lapsen kehitystä[10][11][12].
Noin puolesta yhteen prosenttia teollisuusmaiden asukkaista on allergisia maapähkinälle. Oireet ilmenevät yleensä iholla, mutta joskus myös hengityksessä ja suolistossa. Maapähkinä on yleisin kuolemaan johtaneen ruoka-aineanafylaksian syy. Maapähkinästä on tunnistettu 11 allergiaa aiheuttavaa proteiinia. Monet maapähkinälle allergiset saavat oireita myös muista pähkinöistä, kuten saksan-, cashew- ja pistaasipähkinöistä, vaikka ne kuuluvat kasvitieteellisesti eri heimoon.[13]