Nykymaailmassa Lucy Doraine:stä on tullut kiinnostava ja keskustelunaihe monilla aloilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Lucy Doraine on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja synnyttänyt kaikenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Lucy Doraine on asettanut itsensä tutkimisen ja analyysin arvoiseksi aiheeksi joko nyky-yhteiskunnassa merkityksellisyytensä tai historiallisen vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa perehdymme Lucy Doraine:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen vaikutusta ihmiselämän eri osa-alueisiin.
Lucy Doraine (alun perin Ilona Kovács; 22. toukokuuta 1898 Budapest – 14. lokakuuta 1989 Los Angeles) oli unkarilainen elokuvanäyttelijä ja ohjaaja Michael Curtizin ensimmäinen vaimo (1918–1923).
Lucy Dorainen ensimmäiset elokuvaroolit olivat vuosina 1914–1918 Unkarissa hänen tulevan miehensä ohjaamissa filmeissä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen he jatkoivat filmituotantoa Saksassa ja Itävallassa. Tällöin syntyivät mykkäelokuvat Die Dame mit dem schwarzen Handschuh (1919), Der Stern von Damaskus (1920), Labyrinth des Grauens / Wege des Schreckens (1921) ja kaikkein tunnetuimpana Sodom und Gomorrah (1922). Avioeronsa 1923 jälkeen Doraine sai elokuvarooleja muilta saksalaisilta ohjaajilta. Vuoden 1928 Ruhtinatar maanpaossa (Adoration, 1928) oli hänen ensimmäinen äänielokuvansa ja Yhdysvalloissa tehty filmiroolinsa. Siinä käytettiin Vitaphone-nimistä äänentallennusta. Äänielokuvan yleistyminen tyrehdytti kuitenkin Lucy Dorainen uran.[1]