Tässä artikkelissa tutkimme Luigi Capuana:tä perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutusta, sen merkitystä ja vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Luigi Capuana on herättänyt monien huomion syntymästään nykypäivään ja on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Tämän analyysin aikana tarkastelemme keskeisiä näkökohtia, jotka tekevät Luigi Capuana:stä kiinnostavan aiheen, sekä sen mahdollisia seurauksia sosiaalisilla, poliittisilla, taloudellisilla ja kulttuurisilla aloilla. Kattavan ja kriittisen näkemyksen avulla pyrimme ymmärtämään täysin Luigi Capuana:n tärkeyden nykyisessä kontekstissa ja tarjoamalla täydellisen yleiskatsauksen, jonka avulla lukija voi syventyä sen merkitykseen ja laajuuteen.
Luigi Capuana | |
---|---|
![]() Luigi Capuana |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1839 Mineo |
Kuollut | 1915 (75–76 vuotta) Catania, Italia |
Kansalaisuus | Italia |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | italia |
Tuotannon kieli | italia |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Luigi Capuana (1839 Mineo − 1915 Catania, Italia[1]) oli italialainen runoilija, prosaisti, kriitikko ja toimittaja. Hänen runollinen esikoisensa on nimeltään Garibaldi. Hän julkaisi salanimellä Faunus sonettikokoelman Vanitas vanitatum. Hän asettui 1864 Firenzeen, jossa hän toimi sanomalehtimiehenä ja teatteriarvostelijana. Teatteriarvostelujensa valikoiman hän julkaisi nimellä Il teatro contemporaneo (Palermo, 1872). Capuana on kirjoittanut joukon novelleja, esimerkiksi "Profili di donne" (1877). "Homo" (1883, laajennettu 1888), "Fumando" (1889), "Anime a nudo" (1900), "Delitto ideale" (1902). Lisäksi Capuana on kirjoittanut naturalistiset romaanit Giacinta (1879) ja Profumo (1890) sekä sadut "C’era una voita" (1882) ja "Il regno delle fate" (1883). Hänen teoksensa L'Isola del sole (1898) kuvaa Sisiliaa.[2]