Tämän päivän artikkelissa puhumme Lupanan offensiivi:stä, aiheesta, joka on epäilemättä herättänyt kiinnostusta ja kiistaa viime aikoina. Lupanan offensiivi on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämämme eri puoliin. Tässä artikkelissa tutkimme Lupanan offensiivi:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimme mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja Lupanan offensiivi:een liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Lopuksi tarkastelemme, kuinka Lupanan offensiivi on vaikuttanut nykymaailmaan ja mitä voimme odottaa tulevaisuudessa.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Lupanan offensiivi | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa itärintamaa toisessa maailmansodassa | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Lupanan offensiivilähde? oli toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton Olhavan rintaman joukkojen tekemä vastahyökkäys Saksan Pohjoista armeijaryhmää vastaan itärintamalla vuonna 1942. Hyökkäyksen tarkoituksena oli murtaa saksalaisten Leningradin piiritys. Hyökkäys alkoi 7. tammikuuta 1942, mutta vaikeakulkuisen maaston takia puna-armeija ei voinut hyökätä panssarivaunuilla, vaan hyökkäyksessä käytettiin tykistöä ja jalkaväkeä. Se kuitenkin epäonnistui 30. huhtikuuta 1942 mennessä saksalaisten vastarinnan seurauksena ja neuvostojoukot joutuivat ryhmittymään puolustukseen. Myöhemmin Georg von Küchler käynnisti vastahyökkäyksen, operaatio Villipedonlähde?, jossa piiritettiin ja tuhottiin Neuvostoliiton 2. iskuarmeija kesäkuuhun 1942 mennessä. Armeijan komentaja Andrei Vlasov joutui saksalaisten vangiksi.