Lycia et Pamphylia

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Lycia et Pamphylia, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa. Lycia et Pamphylia on pitkään ollut tutkimus- ja tutkimuskohteena eri aloilla, koska se on aihe, joka ylittää maantieteelliset ja kulttuuriset rajat. Kautta historian Lycia et Pamphylia on ollut ratkaisevassa roolissa monien ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut kaikkeen yksittäisistä päätöksistä suuriin maailmantapahtumiin. Tämän analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Lycia et Pamphylia:n merkitystä ja vaikutusta yhteiskuntaamme sekä tutkimaan uusia näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme syventää sen merkitystä ja merkitystä nykyään.

Lycia et Pamphylia
Provincia Lycia et Pamphylia
Rooman provinssi
Lycia et Pamphylian provinssin alue vuonna 125.
Lycia et Pamphylian provinssin alue vuonna 125.
Valtio Rooman valtakunta
Prefektuuri Oriens (300-luku)
Diokeesi Asiana (n. 293–395)
Nykyinen valtio/alue Turkki
Perustettu n. 74
Lakkautettu n. 325–395
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Attaleia (Attalea)

Lycia et Pamphylia (lat. Provincia Lycia et Pamphylia) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Vähän-Aasian lounaisosassa nykyisen Turkin alueella.[1][2] [3]

Maantiede

Lycia et Pamphylian provinssi käsitti suunnilleen historiallisten Lyykian (lat. Lycia), Pamfylian (lat. Pamphylia) ja Pisidian maakuntien alueet Vähän-Aasian ja samalla nykyisen Turkin lounaisosassa Välimeren rannikolla. Provinssin länsi- ja luoteispuolella sijaitsi Asian provinssi, koillispuolella Galatian provinssi ja itäpuolella Cilician provinssi.[2]

Seudulla oli vanhoja kreikkalaisia kaupunkivaltioita, hellenistisellä kaudella kreikkalaistuneita paikallisten kansojen kaupunkeja sekä hellenistisellä ja roomalaisella kaudella perustettuja kaupunkeja. Provinssin hallinnollinen keskus oli Attaleia (lat. Attalea).

Kaupunkeja

Lycia et Pamphylian roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):

Historia

Lyykian alue oli aiemmin osa Lycian provinssia, kun taas Pamfylia kuului Galatian tai Cilician provinssiin.[4] Lycia et Pamphylian provinssi (tai Lycian provinssi, johon myös Pamfylia luettiin) oli olemassa ensimmäistä kertaa vuonna 43.[2][4] Pysyvästi Lycia et Pamphylian provinssi perustettiin vuonna 74, jonka jälkeen se oli keisarin provinssi.[4] Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1]

Keisari Hadrianuksen aikana vuonna 135 Lycia et Pamphyliasta tehtiin senaatin provinssi vaihtokaupassa, jossa keisari sai Bithynia et Pontuksen provinssin.[2][4] Noin vuodesta 293 lähtien provinssi kuului Asianan diokeesiin.[5] ​300-luvulla se oli osa Oriensin prefektuuria. Joskus vuoden 325 jälkeen[6] ja viimeistään Rooman jaon vuonna 395 aikoihin provinssi oli jaettuna kahdeksi provinssiksi, jotka olivat Lycia ja Pamphylia.[7]

Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:

Rooman valtakunta Itä-Rooma Nykyinen
alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit
n. vuoteen 293 saakka 		Myöhäisroomalaiset provinssit
n. vuosina 293–395[sel 1] n. vuodesta 395[sel 2]
Lycia
43/44 – Claudiuksen aika
(jälleen itsenäinen Neron aikana ja 74 saakka) 		Lycia et Pamphylia Lycia et Pamphylia Lycia (Turkin etelä­rannikon länsiosa)
Galatia
25 eaa.–74 		Pamphylia
Galatia
74–Trajanuksen aika 		Galatia Pisidia Pisidia (Turkki eteläinen)
Lycaonia
Galatia Galatia (Turkki keskinen)
Galatia salutaris
Cappadocia
17–74 		Cappadocia Cappadocia Cappadocia prima (Turkki keskinen)
Cappadocia secunda
Pontus Polemoniacus Pontus Polemoniacus (osa Turkin Mustanmeren rannikosta)
Armenia[sel 3]
(114–118)
(sekä Armenia minor että Armenia maior) 		Armenia minor Armenia prima (Turkki itäinen)
Armenia secunda
(Armenia)
Selitykset:
  1. ↑ Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.
  2. ↑ Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.
  3. ↑ Armenia maior palautui vuonna 118 vasallikuningaskunnaksi, kun taas Armenia minor yhdistettiin Cappadocian provinssiin.

Lähteet

  1. ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  2. ↑ a b c d Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 115–16, 128. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
  3. ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
  4. ↑ a b c d Sandys, John Edwyn: A Companion to Latin Studies, s. 406. Cambridge University Press, 2015. ISBN 9781107497597 Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ Williams, Stephen: Diocletian and the Roman Recovery, s. 222. (Roman Imperial Biographies) Routledge, 1996. ISBN 9781136611933 Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ Ramsay, William Mitchell: The Historical Geography of Asia Minor, s. 393. (Royal geographical society, London. Supplementary papers, nide 4) John Murray, 1890. Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ Notitia dignitatum in partibus orientis Notitia dignitatum. The Latin Library. Viitattu 18.3.2021.

Aiheesta muualla

Italian alueet ja Rooman provinssit vuonna 117
Augustuksen
Italian alueet
Provinssit
Rooman provinssit Diocletianuksen uudistuksesta n. vuonna 293