Nykyään Lyijysulfidi:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Tekniikan ja globalisaation myötä Lyijysulfidi on saanut merkityksen ja merkityksen, joka ylittää rajat ja kulttuurit. Perustamisestaan lähtien Lyijysulfidi on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, sen vaikutukset ovat laajat ja syvät ja vaikuttavat niinkin monimuotoisiin näkökohtiin kuin talouteen, politiikkaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme Lyijysulfidi:n eri puolia, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
Lyijysulfidi | |
---|---|
![]() |
|
Tunnisteet | |
CAS-numero | 1314-87-0 |
PubChem CID | 14819 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | PbS |
Moolimassa | 239,28 g/mol |
Ulkomuoto | Mustia kiiltäviä kiteitä[1] |
Sulamispiste | 1 114 °C [1] |
Tiheys | 7,57–7,59 g/cm3[2] |
Liukoisuus veteen | 12,44 mg/100ml (20 °C) [2] |
Lyijysulfidi (PbS) on lyijy- ja sulfidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Ainetta käytetään elektroniikkateollisuudessa, analyyttisessä kemiassa ja lasitteiden valmistuksessa. Tärkein lyijymineraali lyijyhohde on kemialliselta koostumukseltaan lyijysulfidia.
Huoneenlämpötilassa lyijysulfidi on mustia kuutiomaisia kiteitä, jotka liukenevat veteen hyvin huonosti. Vahvat hapot kuten suolahappo ja typpihappo liuottavat sen, mutta samalla lyijysulfidi hajoaa rikkivedyksi ja typpihappoa käytettäessä rikiksi. Lyijysulfidi on fotokonduktiivinen eli muuttuu säteilykvantin vaikutuksesta sähköä johtavaksi[1][2]
Lyijysulfidia voidaan valmistaa lyijymetallin ja kuuman rikkihöyryn välisellä reaktiolla.[1][2]
Toinen tapa on valmistaa yhdistettä on saostaa se rikkivedyn avulla jostain lyijyioneja sisältävästä liuoksesta. Tätä reaktiota käytetään myös analyyttisessä kemiassa osoittamaan lyijy- tai sulfidi-ionien läsnäolo.[1][4]
Lyijysulfidia käytetään sen fotokemiallisten ominaisuuksien vuoksi fotokonduktiivisissä kennoissa, infrapunailmaisimissa ja transistoreissa. Lisäksi sitä voidaan käyttää muun muassa lasitteissa. lyijyväriaineiden valmistuksessa ja öljynjalostuksessa tiolien poistamisessa käytettävänä katalyyttinä.[1][2]
Lyijyhohteesta eli mineraalina esiintyvästä lyijysulfidista valmistetaan lyijyä. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa sulfidi-ionit hapetetaan hapen avulla rikkidioksidiksi, minkä jälkeen samalla muodostunut lyijy(II)oksidi pelkistetään lyijyksi hiilen avulla.[5]