Mäkiinpäällys
Tässä artikkelissa perehdymme Mäkiinpäällys:n aiheeseen ja tutkimme sen alkuperää, vaikutuksia ja merkitystä nykyään. Mäkiinpäällys on ollut perustavanlaatuinen rooli alustastaan ajan myötä tapahtuvaan kehitykseen ja vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen. Näiden linjojen mukaisesti uppoudumme Mäkiinpäällys:n yksityiskohtaiseen analyysiin, paljastamme sen tärkeimmät näkökohdat ja tarjoamme laajan ja täydellisen näkökulman tähän aiheeseen, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi.
Mäkiinpäällys on Suomenlahden Suursaaressa sijaitseva 126 metriä korkea mäki, jolla sijaitsee yksi Struven ketjun kolmiomittauspisteistä.
Mäkiinpäällys on yksi Suursaaren neljästä korkeasta, kauas merelle näkyvästä mäestä Pohjoiskorkian (113 m), Haukkavuoren (142 m) ja Lounatkorkian (176 m) ohella. Mäkiinpäällys on huipuista toiseksi pohjoisin. Kallioperä idässä ja korkeammilla kukkuloilla on porfyyriä, lännessä gneissiä sekä liusketta. Muualla kalliossa on leveitä, vaaleampia graniittivanoja. Kukkuloiden välisissä laaksoissa on moreenia ja useita pirunpeltoja eli suuria alueita, joissa on pelkkää kiveä.
Mäkiinpäällyksellä on yksi Unescon maailmanperintöluetteloon joidenkin kohteidensa osalta kuuluvan, Euroopan pohjoisesta etelään halkovan Struven ketjun suojelluista mittauspisteistä, Mäki-Pälys (). Vähän sen pohjoispuolella on toinen piste, Totška Z ().[1] Nämä ovat nykyään ketjun ainoat Venäjän federaation valtioalueella olevat pisteet. Muut mittauspisteet ovat Norjan, Ruotsin, Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän ja Ukrainan alueilla.[1]
Lähteet
- ↑ a b Struve Geodetic Arc unesco.org
| Kiiskinkylä, Suurkylä |
| Majakat: Lounatrivi, Pohjoiskorkia, Pohjoisrivi |
| Mäet: Haukkavuori (142 m), Lounatkorkia (158 m), Mäkiinpäällys (116 m) ja Pohjoiskorkia (106 m) |