Tässä artikkelissa tutkimme Maastapoistamispäätös:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan yksityiskohtaisesti. Maastapoistamispäätös on ollut keskustelun ja tutkimuksen aiheena jo vuosia, ja sen vaikutukset näkyvät arjen eri puolilla. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Maastapoistamispäätös on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa, ajatella ja käyttäytyä. Kattavan analyysin avulla tutkimme, kuinka Maastapoistamispäätös on kehittynyt ajan myötä ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen. Tämä artikkeli tarjoaa syvän ja oivaltavan kuvan Maastapoistamispäätös:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
Maastapoistamispäätös on valtion viranomaisen tekemä päätös, jolla laittomasti maassa oleskeleva poistetaan tai määrätään poistumaan maasta.
Kansainvälisesti on arvioitu, että yksi estetty laiton maahantulo säästää yhteiskunnan varoja 30 000–50 000 euroa.[1]
Suomessa pelkästään maasta poistamispäätösten täytäntöönpanoon liittyvän saattotoiminnan kustannukset poliisille olivat vuonna 2011 yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa, ja poliisi käytti noin seitsemän henkilötyövuotta maasta poistamispäätösten täytäntöönpanoon liittyviin saattotehtäviin. Keskusrikospoliisin vuoden 2012 tilaston mukaan tavattiin 3 623 laittomasti maassa oleskellutta henkilöä. Ei kuitenkaan tiedetä tarkkaa lukumäärää, montako ihmistä oikeasti asuu Suomessa tai muualla laittomasti. Laittomasti maassa oleva elää niin sanotusti maan alla.[1]
Pakkopalautuksessa poliisi tai muu viranomainen saattaa laittomasti maassa olevan tai karkotuspäätöksen saaneen henkilön lentokoneeseen tai kohdemaahan asti.lähde?
Suomessa tilanteesta riippuen paluu voidaan varmistaa käyttämällä erilaisia pakkokeinoja tai viime kädessä saattamalla henkilö perille asti. Suurempien ryhmien palauttamisessa voidaan käyttää myös tähän tarkoitukseen varattua charter-lentokonetta tai osallistua eurooppalaisen rajaviranomaisen Frontexin palautuslentoihin. Suomen palautustoiminta on kansainvälisestikin arvioiden tehokasta. Palautusten täytäntöönpanosta vastaa poliisi.[2]
Suomi voi tietyin edellytyksin tukea vapaaehtoista paluuta kotimaahan. Tukea voi saada henkilö, joka on saanut turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. Tukea voi saada myös turvapaikkahakemuksensa perunut tai kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö. Suomen kansalainen tai toisen EU-maan kansalainen ei voi saada tätä tukea. Tukea ei myöskään voi saada sellainen turvapaikanhakija, jonka turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa joko jokin toinen EU-valtio tai Islanti, Norja tai Sveitsi, ja jos hakija palaa kyseiseen valtioon. Vapaaehtoisen paluun tuki voi kattaa paluumatkan kustannukset ja taloudellisen tuen uudelleenkotoutumista varten. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM voi tehdä palaajan matkajärjestelyt ja avustaa palaajaa lentokentällä hänen paluumatkansa aikana.[2]
Kestävä paluu on palautuksissa kokeiltu periaate, jolla pyritään huomioimaan palautettavan mahdollisuus päästä elämään kiinni palautusmaassaan. Esimerkiksi voidaan tukea henkilön yrityksen perustamista kohdemaassa. Onnistunut paluu vaatii laajaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.[3]