Maavalla Koda

Nykymaailmassa Maavalla Koda on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Teknologian kehityksestä ajankohtaisiin asioihin Maavalla Koda on onnistunut ylittämään esteet ja synnyttämään intohimoista keskustelua eri aloilla. Olipa kyseessä henkilökohtainen, akateeminen tai ammatillinen taso, Maavalla Koda:stä on tullut tärkeä aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Tästä syystä on tärkeää analysoida perusteellisesti Maavalla Koda:n vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa perehdymme Maavalla Koda:n tärkeimpiin näkökohtiin ja tutkimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.

Eesti Taarausuliste ja Maausuliste Maavalla Koda
Taarauskoisten ja vironuskoisten Maavallan Kota
Suuntautuminen Uuspakanuus
Teologia taarausko, maausko
Toiminta-alue Viro
Perustettu 1995
Aiheesta muualla
https://www.maavald.ee/en

Taarausuliste ja Maausuliste Maavalla Koda (suom. Taarauskoisten ja vironuskoisten Maavallan Kota, lyhenne Maavalla Koda) on virolainen uskonnollinen järjestö, jossa on edustettuna kaksi uskontoa: ensimmäisen Viron tasavallan aikana luotu taarausko (vir. taarausk) sekä maausko eli vironusko (maausk). Maausko on virolaisten (jotka nimittivät ennen itseään nimityksellä maarahvas) kristinuskon tuloa edeltävän alkuperäisuskonnon nimitys.[1]

Vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan taarauskolla ja maauskolla oli 1 058 seuraajaa. Vuonna 2002 valtion teettämässä kyselyssä jo 11 prosenttia Viron väestöstä kertoi kannattavansa maauskoa tai taarauskoa.[2] Maavallan tavoitteena on suojella muinaisia kulttipaikkoja. Valtio on rauhoittanut useita satoja pyhiä luonnonkohteita, jotka ovat yleensä puita tai lähteitä.[3]

Uskomista tärkeämpää on vironuskossa on toiminta, mikä tarkoittaa kansanperinteen harrastusta: vanhat laulut, leikit, käsityöt, ruuat, vaatteet ja korut. Näiden tapojen siirtämistä lapsille vuotuisissa juhlissa pidetään tärkeänä. Keskeisiä juhlapäiviä ovat auringonkiertoon liittyvät tasaus- ja seisauspäivät. Yhteisön kalenteri aloittaa ajanlaskun Baltian jääjärven avautumisesta 10 000 vuotta sitten. Tällöin suuri osa Viron maaperää paljastui veden alta. Maauskoiset kutsuvat tätä geologista tapahtumaa maan synnyksi.[3][2]

Vuoden 2011 väestönlaskennassa taarauskoisia yli 15-vuotiaita virolaisia oli 1 047 ja maauskoisia 1 925.[4] Tarton yliopisto julkaisi vuonna 2014 tutkimuksen, jonka mukaan 58 prosentilla virolaisista on "oma usko, joka on riippumaton kirkkokunnista ja järjestäytyneistä uskonnoista". Kyselyyn vastanneista 61 prosenttia piti luonnonuskontoa Viron kansan oikeana uskontona, vaikka vain neljä prosenttia kertoi harjoittavansa sitä.[5]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Maausk – Vironusko Taivaannaula ry. Viitattu 3.2.2012.
  2. ↑ a b Kaasik, Ahto: Old Estonian Religions Estonian Culture. 2/2003. Tallinna: Estonian Institute. Viitattu 21.3.2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b Ala-Huissi, Jaana: Maauskoisilla on jääkauden kalenteri. Helsingin Sanomat, 20.3.2010. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ RL0451: VÄHEMALT 15-AASTASED USU, SOO JA ELUKOHA JÄRGI, 31. DETSEMBER 2011 Eesti Statistika. Viitattu 26.2.2018. (viroksi)
  5. ↑ Wallius, Anniina: Tutkimus: Virolainen uskoo, mutta ei kirkon Jumalaan Yle Uutiset. 23.4.2014. Viitattu 23.4.2014.

Aiheesta muualla