Taarausko

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Taarausko, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Taarausko on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt kiivasta keskustelua yleisessä mielipiteessä. Tämän tutkimuksen aikana analysoidaan Taarausko:een liittyviä eri näkökohtia sekä sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Myös Taarausko:n nykyiset ja tulevaisuuden näkymät käsitellään, jotta saadaan kattava näkemys tästä tällä hetkellä tärkeästä aiheesta.

Taarauskoisten symboli on tyylitelty ruiskaunokki.

Taarausko (vir. taarausk) on virolainen uuspakanallinen uskonto. Se luotiin virolaisten aikanaan harjoittaman uskon mukaiseksi suullisen perinteen pohjalta. Taarausko kehitettiin Viron ensimmäisen tasavallan aikana, kiellettiin Neuvostoliitossa ja aloitettiin jälleen uudelleen Viron itsenäistyttyä uudestaan.

Vuonna 2014 julkaistun kyselyn perusteella puolet virolaisista piti taarainuskoa virolaisten alkuperäisenä uskontona.[1]

Historia

Nimitys Taara esiintyy Henrikin Liivinmaan kronikassa. Kronikan mukaan saarenmaalaiset pyysivät apua jumalilta huutamalla Tarapita, jonka on tulkittu tarkoittavan suomeksi 'Taara avita' eli 'Taara auta'.[2] Taarausko perustettiin kuitenkin vasta pitkään Viron käänyttämisen jälkeen 1900-luvulla. Sen loi joukko yliopistoissa koulutettuja virolaisia vuonna 1928. Alkuperäinen taarausko sisälsi kuitenkin melko vähän pakanallisia piirteitä, sillä niitä pidettiin barbaarisina. Esimerkiksi pakanallista runonlaulantaa ei harjoitettu, vaan tuolloin taarauskoiset esittivät mieluummin kirkkotyylisiä kuorolauluja. Uutta uskontoa varten luotiin kokonaan uutta käsitteistöä, kuten pappeihin viittaavat sanat hiislar ja asko, joilla oli alun perin muita merkityksiä. Uskonnollisena merkkinä käytettyä mitalia kutsuttiin nimellä tõlet. Ensimmäinen taarauskoisten järjestö Tallinna Hiis perustettiin vuonna 1933, ja taarauskoisten määrä oli vuoteen 1940 mennessä noussut useisiin tuhansiin. Toisessa maailmansodassa taarauskoisuuden kielsivät sekä neuvostoliittolaiset että saksalaiset miehittäjät.[3] Taarausko käytännössä hävisi Virosta, mutta se säilyi Virosta pakolaisiksi lähteneiden joukossa etenkin Ruotsissa[2].

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan taarauskon ja toisen uuspakanallisen uskonnon vironuskon harjoittajia oli yhteensä 1 058. Uuspakanallisia uskontoja katsotaan nykyisin Virossa hyvin suopeasti, ja vuonna 2002 tehdyn kyselyn mukaan 11 % vastaajista piti taara- ja vironuskoa annetuista vaihtoehdoista parhaina. Taarausko on nykyisin osa Maavalla Kodaa.[3] Halu suojella luontoa ja historiallisesti merkittäviä kohteita ovat edistäneet myönteisen kuvan luomisessa taaranuskosta.[4]

Vuoden 2011 väestönlaskennassa taarauskoisia yli 15-vuotiaita oli 1 047 ja maa- eli vironuskoisia 1 925.[5]

Lähteet

  1. ↑ Study: Estonians Passively Partial to Christianity, Taaraism Considered Most 'Estonian' Faith ERR. 22.4.2014. Viitattu 8.7.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b Ringo Ringvee: Pre-Christian native religion and attempts of restoration Estonica. Arkistoitu 5.8.2012. Viitattu 7.8.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b Ahto Kaasik: Old Estonian Religions Estonian Institute. Arkistoitu 11.8.2011. Viitattu 7.8.2012.
  4. ↑ Is Estonia really the least religious country in the world? The Guardian. 16.9.2011. Viitattu 8.7.2023. (englanniksi)
  5. ↑ RL0451: VÄHEMALT 15-AASTASED USU, SOO JA ELUKOHA JÄRGI, 31. DETSEMBER 2011 Eesti Statistika. Viitattu 26.2.2018. (viroksi)