Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Machiavellismi:n kiehtovaan universumiin ja tutkia sen monia puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Machiavellismi on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen, populaarikulttuurin merkityksen ja vaikutuksensa kautta. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla löydämme syitä, jotka tekevät Machiavellismi:stä ehtymättömän kiinnostavan aiheen, sekä sen vaikutukset nyky-yhteiskuntaan. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle, joka johtaa sinut ymmärtämään paremmin Machiavellismi:n vaikutusta ympäristöömme ja tapaamme havaita ympäröivää maailmaa.
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Machiavellismi on italialaisen, tarkemmin firenzeläisen, renessanssipoliitikon Niccolò Machiavellin mukaan nimetty oppisuunta, jossa hallitsijan ainoana moraalina on pyrkiä päämääräänsä välittämättä kansansuosiosta. Machiavellin teoksessa Ruhtinas (1532) on syvällinen kuvaus asiasta.
Machiavellismilla tarkoitetaan usein ajattelutapaa, jossa vallankäytön tarkoituksena on keinoja kaihtamatta säilyttää status quo. Sillä tarkoitetaan myös voimapolitiikkaa, joka ei menestystä tavoitellessaan kunnioita minkäänlaisia moraaliperiaatteita ja jolle tarkoitus pyhittää kaikki keinot. Machiavellismi on vallan hankkimiseen ja säilyttämiseen suuntautuvaa politiikan teoriaa.
Ajattelutapa perustuu hyvin kapeaan ja tarkoitushakuiseen tulkintaan Ruhtinas-teoksesta. Esimerkiksi Jean-Jacques Rousseau ja Antonio Gramsci pitivät Machiavellia kansanvallan eli tasavaltalaisuuden edelläkävijänä. Tästä kielii esimerkiksi teoksen julkaiseminen ainoastaan ”tavallisen kansan” käyttämällä italian kielellä latinan sijaan, mikä oli erittäin harvinaista vielä satoihin vuosiin.