Makrilli

Nykymaailmassa Makrilli:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Makrilli:n vaikutukset näkyvät yhä selvemmin monilla elämänalueilla teknologiasta politiikkaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme Makrilli:n eri puolia ja sen vaikutusta päivittäisen todellisuutemme eri puoliin. Analysoimme sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen, kuinka Makrilli on muokannut maailmaa, jossa elämme, ja miten se jatkaa niin tulevaisuudessa. Pyrimme valaisemaan Makrilli:n tärkeyttä ja relevanssia tänä päivänä perusteellisen analyysin ja kriittisen pohdinnan avulla.

Makrilli
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Scombroidei
Heimo: Makrillit Scombridae
Suku: Scomber
Laji: scombrus
Kaksiosainen nimi

Scomber scombrus
Linnaeus, 1758[2]

Katso myös

  Makrilli Wikispeciesissä
  Makrilli Commonsissa

Makrilli (Scomber scombrus) on Pohjois-Atlantin vesissä esiintyvä makrillien heimon ahvenkalalaji, joka elää lähellä vedenpintaa ja syö eläinplanktonia. Koska sen selkäpuoli on metallinsinisen tumma ja vatsapuoli hopeanvärinen, makrillia syövät kalat eivät näe niitä kovin helposti. Makrillit ovat tärkeä osa monien suurten merieläinten, kuten delfiinien, haiden ja miekkakalojen ruokavaliota. Myös niiden kalataloudellinen merkitys on suuri. Makrillien määrä Pohjanmerellä ja Britteinsaarten lähivesillä väheni rajusti 1960-luvulla ylikalastamisen seurauksena.[3]

Makrilli kasvaa noin 30–50 cm pitkäksi. Sen sukkulamaisen virtaviivainen muoto tekee siitä nopean uimarin. Makrillia tavataan pääsääntöisesti Pohjois-Atlantilla ja Pohjanmerellä, mutta toisinaan myös Itämerellä, yksittäisiä kaloja on saatu Suomestakin.[4]

Makrillin ravintoon kuuluvat muut kalat, äyriäiset ja nilviäiset. Makrillit viettävät talvensa melko syvissä vesissä, mutta keväällä meriveden lämpötilan noustessa 11 ja 14 celciusasteen välille makrillit nousevat suurissa parvissa lähelle mannerta kutemaan.[5] Naarasmakrilli voi laskea kerralla jopa 500 000 mätimunaa.lähde? Poikaset kasvavat 25 cm pitkiksi yhdessä vuodessa.[3]

Pohjois-Atlantilla elävän Atlantin makrillin elohopeapitoisuus on alhaisempi kuin etelämmässä elävien makrillien.[6]

Lähteet

  1. ↑ Collette, B., Boustany, A., Carpenter, K.E., Di Natale, A., Fox, W., Graves, J., Juan Jorda, M., Kada, O., Nelson, R. & Oxenford, H.: Scomber scombrus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.8.2013. (englanniksi)
  2. ↑ ITIS
  3. ↑ a b ARKive (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Urho & Lehtonen: Kalalajit Suomessa (s.14) RKTL
  5. ↑ Scomber scombrus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  6. ↑ Center for Food Safety and Applied Nutrition: Mercury Levels in Commercial Fish and Shellfish (1990-2012). FDA, 3.2.2020. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)