Nykymaailmassa Mandrilli on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion planeetan joka kolkassa. Mandrilli on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko historiallisen merkityksensä, nyky-yhteiskunnan merkityksensä tai tulevaisuuden vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Mandrilli on ollut keskustelun, laajan tutkimuksen ja yksityiskohtaisen analyysin kohteena, mikä on johtanut monenlaisiin mielipiteisiin ja näkökulmiin. Tässä artikkelissa tutkimme Mandrilli:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan valaista aihetta, joka herättää edelleen kiinnostusta ja uteliaisuutta ympäri maailmaa.
Mandrilli | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Kädelliset Primates |
Alalahko: | Haplorrhini |
Heimo: | Vanhan maailman häntäapinat Cercopithecidae |
Suku: | Metsäpaviaanit Mandrillus |
Laji: | sphinx |
Kaksiosainen nimi | |
Mandrillus sphinx |
|
![]() Mandrillin levinneisyys |
|
Katso myös | |
Mandrilli (Mandrillus sphinx) on paviaanien ja drillin sukuinen, Afrikan Kamerunin ja Gabonin metsissä elävä häntäapinalaji. Sen ruumis on 55–95 cm:n pituinen ja häntä pieni, vain 7–10 cm:n pituinen. Koirasmandrilli on suuri ja raskasrakenteinen ja sillä on pitkä ja uurteinen kuono, jossa on useita värisävyjä. Naaraat ovat paljon pienempiä ja niillä on naamassaan vähemmän uurteita ja värisävyjä.
Mandrillit nukkuvat puissa, mutta elävät maassa liikkuen 20–50 yksilön ryhmissä, joita johtaa yksi tai useampia vanhoja uroksia.
Ne syövät hedelmiä, pähkinöitä, lehtiä, hyönteisiä ja pieniä selkärangattomia ja selkärankaisia eläimiä.
Mandrillinaaras synnyttää mihin aikaan vuodesta tahansa, useimmin kuitenkin joulu–helmikuussa. Naaras synnyttää yhden poikasen 7 ja puolen kuukauden kantoajan jälkeen.